Tulokset

kuumakoira ruoka jellivaaransuomi slangi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
varmkorv, hotdog
Suomi
nakkisämpylä, hotdog
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Direktöversättning av det engelska ordet för varmkorv.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
kuupää etnisyys nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
samernas namn på finnar, ryssar och karelare i Kaalasvuoma-området
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Se ordet "palsturi"
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-31
kuuvatta alkoholi keho mies lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
pösmunk, tjockis
Suomi
suurvatsa, olutvatsa
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
lanta, lantalainen etnisyys lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
svensk, finne, fastboende, icke-same (öknamn)
Suomi
lantalainen (lanta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP] < PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land ‘land’ < *landa-
Alkuperä
https://www.tunturisusi.com/lappi/, Aikio, Ante. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
loisata slangi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kissa, urinera, pissa
Suomi
kusta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koira loisasi runkhaan. Piian vain minun kylässä loisathaan, siis slangia kusethaan. Koira loisaa ja kyllä päistyny mieski loisaa. Ja kun näin vasta lumirungassa talon laijala koiran kusta niin se oli alentava ajatus kusemisesta. Loisathaan väährään paikhoin ja kusthaan moraalisesti oikeissa paikoissa. Loisata on haukkumasana kusemisele.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27
männikhäinen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skällsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, sie sem männikhäinen
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
möhömaha lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skällsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
mölli lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skällsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
möykky lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skällsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, kattos sem möykkyä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mätö. Männikäinen
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
nälkäviulu työ lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
bågsåg, timmersvans (hungerfiol)
Suomi
kaarisaha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Iänpuolela
Esimerkki
Mies virittää nälkäviulua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betyder hungerfiol.
Alkuperä
Birger Winsa.
penta työ vene lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
särskild motorbåt
Suomi
erikoinen motorivene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Penta båtmotormärke.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-31
rapakläppi lapsi työ lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
snorunge; oförmögen till krävande verksamhet
Suomi
kakara, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Kulttuuri taustaa sanasta
Riitta Kotavuopio Olsson: Rapakläppi tarkottaa että on aivan liian nuori ja kokematon tekheen jotaki mitä vain raahvaat saattavat tehhä.
Alkuperä
Birger Winsa. Riitta Kotavuopio Olsson.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-04
rouskut etnisyys jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
svennebananer, svennar, skällsord för svenskar
Suomi
hurrit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Esimerkki
"...haukkumanimi ruottalaisille"
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-17
saarensillan särkisilmä lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
tärendöbo
Suomi
täräntöläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntöläiset on saarensillan särkisilmät
Kulttuuri taustaa sanasta
Christer Ericsson är källan. Jämför tomtar, tonttu
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-13
tappipaikka lainasana jellivaaransuomi alkoholi lempinimi/haukkumanimi paikannimi
Ruotsi
hembränneri
Suomi
kotikeittopaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
I Järämä var "tappipaikka" nära en liten och nu igenväxt bäck bakom Tjäders. Plats där det tillverkades öl/sprit, exempelvis i något gömställe
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-01
Ääretönäijä nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
öknamn på gubbe som ofta muttrade ordet ”ääretön” (oändligt)
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19