MEÄN SANA
Ruotsi
utstöta främmande ljud
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
Ruotsi
tvättare, oftast liktvättare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi, Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, se pesijä kyllä näki pikarim päässä, Kemi, Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka, Paavola
Ruotsi
sticka, genomborra, fastna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Kittilä, Kittilä Rovaniemi, kala pistää (verkhoon), Enontekiö, (ylheinen), Jukkasjärvi, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, jos käärme on pistäny elläintä, nim pittää otta paiju joka veessä kasvaa, sitä tyventä myöten, eikä saa veittellä ottaa. Sen kun sittoo lehmän kauhlaan vyöksi ja siihen kolme vastapäivästä solmea kun tekkee, nin aamula sitte jo saa ottaa poijes, on kai se muullekki elävälle
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Liljeblad, Kaarakka
Ruotsi
kikare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
märgben skulle klyvas i hela sin längd för att inte jävulen skulle ha det som kikare
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen
Ruotsi
varaktig snö
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, (jos jänis tekke jälkiä ensi lumheen sanothaan): ei olep pohjalumi, jänes ei annap pohja lumele jälkiänsennenko kolomev vuorokauvem päästä
Ruotsi
spå
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: Poovari joka kortillaki poovaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pouvata.
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-29
Ruotsi
lik, död kropp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
liket fick ligga i sin säng i tre dagar
Alkuperä
Pannu muistiin Hämäläinen, Itkonen, Kaarakka, Paavola
Ruotsi
bondepraktika
Suomi
taika
Kulttuuri taustaa sanasta
Ko turkki päälä kylvethään niin paita päälä leikathaan. När man sår i päls, så skördar man i skjorta.
Alkuperä
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Ruotsi
trämaskens trämjöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
användes som kräm på barns hud för att torka hyn, speciellt mellan tår? ja joka heltisi sille panthiin toukajjauhoja
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
mask
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki, Kainulasjärvi ellää ku toukka puur ravossa (fattigdom)? tuonenkoira se on pietty niinku onnelisena toukkana (onnea)
Ruotsi
spillkråkas läte
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara satheita se tietää ku palokärki truikuttaa ja kilkuu, vasikoita huijaa huutaa
Kulttuuri taustaa sanasta
ljudhärmande
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
spöke (ibland)
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
Esimerkki
Parakka mie taas en ole koskhan niitä tyyhiä nähny, niinku monet kuulevat tyyhiä kolkkinoita, ja pauhinoita
Ruotsi
foster av kvinnligt kön
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, tyärlapsi on raskaampi kantaa, mutta helpompi synnyttää, mutta poikalapsi päivvaston. Ja jos poikalasta kantaa se sille on karhu vihanen (ei tyttölasta? kansan usko, kvinna)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
inflytelserik, dominant
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kittilä, Kuolajärvi, jos vaimola on pitempi isovarpahan vierimäinen varvas, niin se on valtavampi miestään
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
Ruotsi
valborg
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, uuehko sana, Kainulasjärvi, jos vapum päivänä om pohjanen se tullee huono lypsykesä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
vålnad
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka; Vittanki
Esimerkki
Vittanki, ihmisen elämä on niinku varjo
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen sana
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
kasta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Svappavaara, lappalaiset net niitä viskovat, irtilapsia (mettään kuolemaan), Kompelusvaara viskoo vettä (regnar)
Ruotsi
hemsk, förskräcklig, genomträngande, ryslig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Svappavaara, kolu ääni se on, nin iso, lepi ihmisen se vain mennee (äpären ääni)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka, välhin se komistaa oikheim puihin, se om pakkaseksi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
väsen runt den döde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
övernaturliga väsen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Kompelusvaara, niinku kirkkovväkèä se on, joku niitä näkkee, semmosia liikoja, kyllä seki ennustaa jotaki, kuolemaa tai
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Paavola
Ruotsi
ha värk, värka, ha ont
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kittilä
Esimerkki
Kemi Kemi, Kittilä, hammasta pakottaa
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa jomottaa, säiliä
Alkuperä
Kittilä, ohimoa pakottaa (jos oikeata puolta puhuthaan hyvvää, jos vasempaa puhuthaan pahhaa, esimerkiks kaehtia jotaki).
Pannu muistiin Liljeblad, Artimo, Miettinen
Ruotsi
åskväder
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, pitkänen oli vihanen niile (koirale ja kissale, piti aijaa net pois)
Kulttuuri taustaa sanasta
man skulle sitta tyst, inte bära något av järn, inte sitta under fönster, inte bära näverkopp, inte skämta med åskan och kvinnorna skulle ha huvudet täckt med sjal
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
järpe, Bonasa bonasia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, Kemi, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, niin sie pienenet niinko pyy mailmanlopun eellä
Kulttuuri taustaa sanasta
finska pyy
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok