Uutisia

Hoolin pappi ilmaus
Ruotsi
person som talar osammanhängande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Kulttuuri taustaa sanasta
Facebook och Kainulasjärvi. Omtalad fras.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
Bekkmannin pusero ilmaus
Ruotsi
Beckmans tröja
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Sekkaintu ko Bekkmannin pusero.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelsen är oklar, men förekom allmänt längs Torneälv. Tycks ha varit en gårdfarihandlare som trasslade in sig i sina försök till att sälja tröjor.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
lappalaisen perse ilmaus etnisyys
Ruotsi
person med röda kläder (omskr)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö: Niinku lappalaisen perse
Kulttuuri taustaa sanasta
Sannolikt nedlåtande.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
synkkä lappalainen etnisyys
Ruotsi
äkta same
Suomi
saamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Juuri synkkä lappalainen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lappalainen används inte längre i Sverige.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
lappalainen etnisyys
Ruotsi
same, renskötare, lapp
Suomi
saamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Alatornio, Korpilompolo, Ylitornio, Enontekiö, Jukkasjärvi, Jellivaara, Parakka, Svappavaara, Ullatti
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Alatornio, Korpilompolo, Ylitornio, Enontekiö, Jukkasjärvi, Jellivaara, Parakka, Kompelusvaara: Oikhein krapisee vikatheessa se lappalainen. Svappavaara: Net ei ole nykyset lappalaiset muuta ku panna hännäm persheessen ja laukottaa kivelihön, sinne omhan tunturhiinsa, ettei vuotuttais jäljekhän. Ullatti.
Alkuperä
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kaarakka, Paavola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
lappia
Ruotsi
platt, jämn
Suomi
tasanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
karjanlanta jellivaaransuomi eläin
Ruotsi
boskapsgödsel
Suomi
karjanlanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sonta, lantalainen.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-08
plantata lainasana
Ruotsi
blanda
Suomi
sekoittaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Korpilompolo: Toinen on aarttikas ja kätevä, toinen on sutki ja plantattu (hevoskoijari)
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
lantalaiset etnisyys
Ruotsi
jordbrukare, bondebefolkning
Suomi
maanviljelijät
Sanaluokka
substantiivi monikko
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
kieruna lintu lainasana-saame
Ruotsi
fjällripa, lagopus mutus
Suomi
kiiruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Enontekiö, ylheinen, Vesisaari, Inari, Kittilä, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-08
lantalainen etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
jordbrukande icke-same i Lappland, finne, svensk bosatt i skogsland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Enontekiö halventava, Parakka.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-07
Tapani nimi
Ruotsi
Staffan
Suomi
Tapani
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tapaninpäivänä Suomessa saunothaan. Ruottissa useasti jouluaaton aamupäivänä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Annandag jul är namnsdag för Staffan och Tapani.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-06
länsi uskonto näkymätön maailma
Ruotsi
väster (vindriktning och väderstreck)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Mitä länsi näyttää sen se täyttää (hyvä tuuli ja suunta), Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kainulasjärvi, Kompelusvaara: Lännessä on noussu niin koa viha iänpuolisia vasthaa (lestaatiolaisuus).
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-06
povvata ihminen
Ruotsi
spå, förespå
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Torniolaakso
Esimerkki
Iänpuolea Tornionväylää useasti poovata.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-05
hakko lainasana luonto puu
Ruotsi
avverkningsområde, hygge
Suomi
hakko, -alue, savotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: hakko.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-03
kernhasti, kernaasti lainasana
Ruotsi
gärna
Suomi
mielellään
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kemi, Tornionlaakso
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-03
hospitaali lainasana
Ruotsi
sjukhus
Suomi
sairaala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Engelskans hospital
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
Noan Selma paikannimi
Ruotsi
Novaja Semlja
Suomi
Novaja Semlja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet . De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa. Därav några fraser om kylan och mörkret. Se Pissperi.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
Pispärki, Pisspäri, Pissbärji lainasana paikannimi
Ruotsi
Spetsbergen
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Vesisaari, Tornionlaakso, osittain
Esimerkki
"Pimeä ko Pispärkissä". Sanothiin ennen. Vieläki kuulee Tornionlaaksossa: "kylmä ko pissbergissä!
Kulttuuri taustaa sanasta
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet. De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa.
Alkuperä
I Tuovinen, Viktor Brönnström. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-01
valkeapää sää
Ruotsi
hård vind, vita vågtoppar (på vatten)
Suomi
kova tuuli järvellä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Järvi oli valkeapäissä
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-31
ukkosenkurento eläin
Ruotsi
trollslända
Suomi
sudenkorento
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Ukkosenkurentoja ei enä näe koskhan. Ja entiset sääskikaverit, joka paikassa olevassa, oon kansa kaonhet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Iso lentäva kiiski. Met kutuima trollsländaa helikopteriks.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2023-12-31
kurento ihminen eläin
Ruotsi
kropp (människa, djur, insekt).
Suomi
keho
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Pappa osti koko poron kurenon.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2023-12-31
suituttaa ihminen
Ruotsi
stänka, skvätta
Suomi
suihkuttaa, ruiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kun tryykäthiin lakanoita ja paitoja pruukathiin suituttaa vettä ettei tullu liian kuumaks ja paremin sai vaatheen sileäks.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-12-30
loisata slangi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
kissa, urinera, pissa
Suomi
kusta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koira loisasi runkhaan. Piian vain minun kylässä loisathaan, siis slangia kusethaan. Koira loisaa ja kyllä päistyny mieski loisaa. Ja kun näin vasta lumirungassa talon laijala koiran kusta niin se oli alentava ajatus kusemisesta. Loisathaan väährään paikhoin ja kusthaan moraalisesti oikeissa paikoissa. Loisata on haukkumasana kusemisele.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-12-27