Tulokset

makkaranahka ruoka
Ruotsi
blodkorvkorvskinn, tarmar
Suomi
makkaranahka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Pylsyn gjorde av komage. Många åt magskinnet som knastrade.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-23
saunamies ihminen sauna ruoka
Ruotsi
bastubadare
Suomi
saunoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tav.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2012-09-29
tuuvinki ruoka
Ruotsi
stuvning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Simo
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Räsänen
ahvaliha ruoka
Ruotsi
lufttorkat kött
Suomi
kuivaliha
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Suomi: ilmakuivattu liha, kuivaliha.
Alkuperä
Sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2013-08-20
koskelo lintu ruoka
Ruotsi
småskrake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Rovaniemi, Kemi, Vesisaari, Parakka, Parakka, Parakka, Kätkäsuanto, Parakka, Parakka, Jellivaara, Täräntö, Ylitornio, Alatornio, Kolari, Nattavaara1
Kulttuuri taustaa sanasta
Uukoskelo, karikoskelo, ungelo, hautakoskelo. Skrake jagas och äts, fi tukkakoskelo Latin Mergus serrator
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Paloheimo, B. Winsa: ordbok
laksloova lainasana ruoka
Ruotsi
långpanna, laxlåda
Suomi
lohilaatikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narken Narkaus, Alatornio, Kemi
Esimerkki
Pane laaksloovan peshään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Min mormor Emmy Aspholm brukade alltid säga att man skulle skicka till Bengt Pohjanen med flera i radion om ordets ursprung.
Alkuperä
Emmy Aspholm 1021, Tomas Nordmark, Hannula, Kaarakka 2010-03-20. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
leevertraani ruoka kala lainasana
Ruotsi
kokt fisklevertran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
Muokattu
2013-04-29
pottu lainasana ruoka itäsuomi satu kasvi sananlasku
Ruotsi
potatis
Suomi
peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Alatornio, Ylitornio, Sieppijärvi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Alatornio, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kemi
Esimerkki
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Alkuperä
Nirvi, Syrjänen, Hannula. Tapainen, Rapola, Liljeblad, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-02
pylsymakkara ruoka
Ruotsi
blodkorv av djurmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen
syrjämaku ruoka
Ruotsi
bismak
Suomi
sivumaku, astevaihtelu: k # 0
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
korvajäkälä, -jiekala ruoka jellivaaransuomi kasvi
Ruotsi
islandslav (åts under nödår)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Svappavaara korvajiekala.
Alkuperä
I Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
lootinemäntä ruoka lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
salt
Suomi
suola
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vanhan testamentin 1. Moos. 19:26: Meinas hiukasseen, mutta ku mie panin vähän lootinemäntää, niin kyllä alko jalka taas kanthaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska suola. Slang.
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-27
Muokattu
2013-05-12
kessääntyä, kesääntyä ruoka
Ruotsi
(svagt saltad fisk) som blir dålig, osmaklig och försuras
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Arpela, Jellivaara, Kompelusvaara, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Alatornio, kala on kessäintyny; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi, lemmehtynyt liha, kesääntynyt kala
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa lemmehtyä
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Syrjänen, Itkonen
kolikkapottu ruoka
Ruotsi
potatis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Pannu muistiin Hannula
leivittäin ruoka mitta
Ruotsi
ett stör bröd
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-05-02
makkarasuoli ruoka
Ruotsi
tarm för blodkorvstillv (från ren bara tjocktarm)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Kaarakka
piikata kotitalous ruoka
Ruotsi
nagga (bröd)
Suomi
reijittää, pikottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
katto piikka
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-01
öyläs ruoka puu
Ruotsi
grankotte
Suomi
kuusenkäpy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Grankotten skall vara ung och rödaktig. Tuggas i munnen
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-25
alatoopi ruoka lainasana
Ruotsi
aladåb
Suomi
aladobi, lihahyytelö
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006. Pannu muistiin Lars Lampinen
kastiainen ruoka
Ruotsi
dopp i kopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, kastiaista tehthiin vasikanliemestä
Kulttuuri taustaa sanasta
av kalvbuljong som reddes med mjöl och smör
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
piikka kotitalous ruoka
Ruotsi
nagg (för bröd)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi; Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara, Haaparannala sit om piikivä tuossa Salmem paikoissa
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tärppä
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-06-01
happa ruoka
Ruotsi
filtäta
Suomi
pohjapiimä
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Lars Lampinen
haukata ruoka
Ruotsi
glupa, glufsa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ko hääty antaa hevosittenki vähän levätä ja syä ja tarvittitta tet ittekki aina vähän levätä ja haukata? Joo, meilä oli kolme 1155 Meän kieltä 1986: niin se haukkasi niin roheasti, ette Pekka sai 552
Alkuperä
Pannu muistiin Pekka Nikupeteri
klimppivelli ruoka
Ruotsi
välling med klimp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen