MEÄN SANA
kangosakakko
ruoka
Ruotsi
kangoskaka
Suomi
kangoskakko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kangoskakkoja on kun pippari, mutta leivothaan Kangosessa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2022-09-22
Ruotsi
bark, skal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Karravaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Muokattu
2024-04-24
Ruotsi
matsäck, färdkost i ryggsäck
Suomi
eväslaukku, ruokalaukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vinsan Kalla sanoi kulutuksessa joka päivä: Jahaa, kauppa kiini, kun oli syöny valmhiiks. Siis laukun piti panna kiini. Ruokarasti oli loppumassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laukkuryssäläinen merkittee kaupparyssäläinen. Niitä kulki Tornionlaaksossa talven aikana. Karjalankielessä laukku on kauppa ja piian sieltä Kalla sai kauppasanan?
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
kessäintyny särki
kala
ruoka
Ruotsi
surmört
Suomi
hapasärki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Alkuperä
Birger Winsa, Rolf Augustsson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
varmkorv, hotdog
Suomi
nakkisämpylä, hotdog
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Direktöversättning av det engelska ordet för varmkorv.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Ruotsi
granblomma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jierijärvi, Pajala kommun.
Esimerkki
Tuola on kuusenleipä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kuusenleipä är granens mjuka gula blommor (innan dom blivit kottar), det sades att dom är ätbara.
Alkuperä
Maj-Lis Voss (via Robert Riekkola, 1890-1970), Jierijärvi, Pajala Kommun).
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-21
Ruotsi
(ost)löpe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Löööppi tartethaan juusthoon.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
mjölk
Suomi
maito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-07
Ruotsi
sjöfågelholk
Suomi
munapönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Munauusta saathiin munia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa uu
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
Ruotsi
svartvinbär
Suomi
mustaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten, mer vanligt i Finland
Esimerkki
Vertaa mustaviinimarja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sana tuntematon Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
dygädda
Suomi
mutahauki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Salmijärvessä on paljon mutahaukia. Maistuvat muale koska koko järvenpohja on täynä muttaa. Mutahaukia syöthiin mutta ei suurela maula.
Alkuperä
Birger Winsa.
myrteintyä
ruoka
Ruotsi
skämmas (mjölk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Ruotsi
polkagris
Suomi
tikkunekku, jättitikkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Polkkagriisiä, varokaa hamphaita. Lohkase palasen jos puretta. Porraa reikiä jos imettä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
Ruotsi
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
Ruotsi
rödvinbär
Suomi
punaviinimarja, punaherukka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten, mer vanlig i Finland
Kulttuuri taustaa sanasta
Punaherukka on outo sana Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
Ruotsi
grötöga (?)
Suomi
puuronsilmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Voita puurhoon pikkusen ette saapi puuronsilmän sulanu voi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Ruotsi
fiskhuvuds kindkött (lax)
Suomi
poskiliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tage Grönberg: Ei ylensä syöty haukea väylänvarressa mutta lohenpää oli herkkua, poskilihat sanottiin pyynlihaksi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-21
Ruotsi
pösa, jäsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
råggröt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
Ruotsi
russin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
Ruotsi
thé
Suomi
tee
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Minun sanat. Per Huuva: Aina meillä juothin tetä , kanelitetä jälkhin saunan. Vanha nimi sill oli saikka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina ryssän kielestä.
Alkuperä
Birger Winsa..
Ruotsi
satsumas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Ruotsi
jäsa
Suomi
nousta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mamma sanoi ette leipä(taikina) piti seisoa vähän aikaa pellin päälä. Leipä oli sekä paistettu ette leipätaikina pellilä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2023-06-21
Ruotsi
försockra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
sokerilla maustaa, päällystää
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka