Tulokset

flasku alkoholi lainasana
Ruotsi
flaska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
kluntti mies lainasana
Ruotsi
pojkvasker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: tuomonenki poika kluntti.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa poikaklossi, < ruotti. Förstärkningsord, nedlåtande.
Alkuperä
Pannu muistiin Häll
Muokattu
2013-04-22
nelka lainasana jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotsi
hunger
Suomi
nälkä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Jellivaara med omnejd. Nattavaara-hållet.
Alkuperä
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull.. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2019-02-05
akentti ihminen lainasana työ
Ruotsi
försäljare, agent
Suomi
myyjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammeli.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-08-05
fyyrjävlinki lainasana metsästys jellivaaransuomi slangi
Ruotsi
fyrhjuling
Suomi
mönkijä, nelipyöreinen ajoneuvo
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Fyyrjyylinki
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-01-06
kaapata lainasana puu
Ruotsi
kapa, såga av
Suomi
katkaista, sahata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Kaapparila kaapathaan kapalheita.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-05-08
klanipää lainasana keho
Ruotsi
flintskalle
Suomi
kaljupää
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kaljupää. Lainasana? Klani ja klanipää ovat Suomessa puhekieltä.
Alkuperä
Leif Nerdrum. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-12-14
resepti, resähti lainasana lääke
Ruotsi
recept
Suomi
resepti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
tiktaali työ lainasana termi
Ruotsi
flytboj (flottningsterm)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka; Parakka
Esimerkki
Parakka: tiktaali on uuehko sana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Träbom vars ena ände är fast i älvbotten och den andra änden används för att fästa flytbom i flottning. Vertaa tikstaali.
Muokattu
2013-08-05
flamma häät nainen lainasana
Ruotsi
flamma, flickvän
Suomi
heila
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
hööli lainasana ihminen
Ruotsi
generös, frikostig
Suomi
antelias, avokätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Net suutuit ja sanoit: No jo vain olthaan höölinä! Siittä olis saattanu myynissä ottaa...., Kainulasjärvi: on kyllä hööli mies.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2018-09-26
klakka luonto lainasana
Ruotsi
stenklack
Suomi
kivikanta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Svappavaara: klakki s-oli se kivi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kryyti lainasana ruoka
Ruotsi
krydda
Suomi
mauste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Alkuperä
Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-14
meisseli kotitalous lainasana
Ruotsi
mejsel, skruvmejsel
Suomi
meisseli, ruuvimeisseli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Simo, Kemi, Kuolajärvi, Jyykeä, Svappavaara, Jukkasjärvi, Vittanki, Täräntö, Alatornio
Alkuperä
Artimo, Miettinen, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-10-28
nepokka lainasana ihminen
Ruotsi
kusin
Suomi
serkku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Arpela, Ylitornio, Jellivaara, Täräntö, Vittanki, Nattavaara, Hakanen, Pempelijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Laina engelskan nephew.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Airila, Syrjänen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-13
tori keho lainasana slangi
Ruotsi
mun (lekfullt)
Suomi
kita, turpa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Lisäthään torhiin? Täytethään toria (äta).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2014-10-05
trikka alkoholi lainasana ruoka
Ruotsi
läskedryck; bensin; vätska; alkohol (slang)
Suomi
virvoitusjuoma; pensa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Biili ryyppii trikkaa. Mies joi trikkaa.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-02-20
häkki reki lainasana
Ruotsi
hösläde med skrinda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara3, Nilivaara3
Kulttuuri taustaa sanasta
18 tum mellan medarna, höskrinda på två kälkar (på senare tid, förr släde), Nattavaara2 1 kälke 5-6 m och 2 kälkar, Soutujärvi-Skaulo3 kälke för hötransport (ej reki, ej som ajokelkka, samma medar som i ajokelkka men smalare 3-3, 5 m - högsvängd framdel, högre än ajoreki), Nattavaara1 på 2 kälkar med en höhäck, Nattavaara1 1 el 2 kälkar, 2 kälkar hade låga medar (bara en reki i byn), skrinda på 2 kälkar, Hakanen2 jukkoaisat ja jukkolauta, Nattavaara3 skrinda på 1 el 2 kälkar, högsvängd framdel på kälken, men även lågsvängd framdel
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
klinkata rakennus lainasana
Ruotsi
nita
Suomi
niitata
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. niitata. Voi olla ette klinkathaan naulaa, siis väänethään puuta vasthaan.
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2019-01-29
lotanuotta kalastus lainasana
Ruotsi
loddanot
Suomi
nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Petsamo
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä.
Alkuperä
Pannu muistiin Koskimies
Muokattu
2013-05-13
luupi vene lainasana
Ruotsi
slup, båt med 3 bord
Suomi
vene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Hakanen: luupi?, kolmilaitanen vene.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-08
praakata lainasana
Ruotsi
vraka, utelämna, kasta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Petsamo, ne praakaa norjalaiset ne semmoset huonot kalat
Alkuperä
Pannu muistiin Koskimies
puukstaavi lainasana etnisyys kirjakieli
Ruotsi
bokstav
Suomi
kirjain
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Puukstaavit eli buukstaavit on ruottin kielessä. Moni meänkielinen ei omista puukstaavia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnens och meänkielitalarnas språk är ett med verkligheten. Vi vet i ett otal tester att för barn är orden samma som verkligheten. Om du frågar barn om kossan kan kallas för mossa säger de: - Nej. Ty då är det inte längre en kossa. Samma, men i mindre grad gäller för meänkieli. Finska ord är nästan som orden på meänkieli, men inte exakt och därmed förloras den intuitiva förståelsen. När man formar ett grammatiskt filter med bokstäver börjar orden vara avbilder av naturen. Avbilden kallas för kultur och narrativ, beroende på synvinkeln. Varje språkgemenskap strukturerar egna narrativ. Dekonstruktivisten Jacques Derrida har förklaringen till varför pajalaborna inte kan läsa på meänkieli, trots att de är litterata på svenska. Meänkieli bär inget samhälle som förmedlar sammanhang. Alla mentala påhitt är inte separata processer utan tillhör den struktur som utvecklas i en specifik kunskapsrationell kollektiv struktur! Svenska språkets bokstäver är därför inte samma som på meänkieli. Trots att de är samma bokstäver. Därför kan pajalaborna inte läsa på sitt modersmål, trots att de äger instrumentet på svenska. Svenska språkets bokstäver formar ett gestaltseende och självmedvetande som inte enkelt kan överföras till ett annat språk. 1800-talet finns i min meänkieli. 2020 i min svenska. Svenskans bokstäver formar ett narrativ. Finska språkets bokstäver ett andra narrativ. Meänkielis bokstäver strukturerar ett tredje narrativ. Tre olika diskurser som förstår, trots att de är samma bokstäver. Ett materialiserat och ett spirituellt andligt medvetande hos en pajalabo. Det svenska jaget söker vara herre i sitt eget hus i en offentlig miljö. Meänkielijaget är en tjänare i den enkla vardagen. Mer i Winsa, Birger 2020. Liberal kulturrasism. Skogås.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-11
tutentti lainasana ihminen
Ruotsi
student
Suomi
ylioppilas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Alkuperä
Jukka Korva, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-02