Tulokset

kuloton kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
luppoaika luonto mitta
Ruotsi
sysslolös tid (vår)
Suomi
työtön aika (kevä)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sysslolös tid på våren, under tjällossningstid och innan vinter (skogsarbetare).
Alkuperä
Pannu muistiin Meriläinen
Muokattu
2013-05-08
ajos luonto vesi
Ruotsi
litet deltaområde
Suomi
suisto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
T ex i åmynning där vårflod spolat upp ett litet sanområde, eller delta. Kans ajo.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
hakko lainasana luonto puu
Ruotsi
avverkningsområde, hygge
Suomi
hakko, -alue, savotta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: hakko.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-03
jeelo kotitalous luonto
Ruotsi
ej ikullfallen tilta i plöjning
Suomi
ei kaatunut pellon auraamisen maanlaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jeeloja s oli jättäny, huonosti veltanu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
jäijenlähtö vesi luonto
Ruotsi
islossning
Suomi
jäidenlähtö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähtenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
karhaakko luonto puu
Ruotsi
ungskog
Suomi
karhakko, nuorta metsää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
lehmitie eläin luonto
Ruotsi
kostig
Suomi
lehmätie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
maatunu luonto hautajaiset
Ruotsi
förmultnat
Suomi
rappeutunut
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. maatunut, mullaksi muuttunut ( ruumis ).
Alkuperä
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
iskeä valkeata luonto sää
Ruotsi
blixtra
Suomi
salamoida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-07
itätuuli näkymätön maailma kalastus luonto
Ruotsi
östlig vind
Suomi
itätuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: itätuuli viepi kalat kattilastaki.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
jokitermä lainasana-saame luonto
Ruotsi
bäcks backe
Suomi
joenmäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
kangos vene luonto
Ruotsi
krängning
Suomi
keikahdus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: vene kahen kivev välhij joutu kangokshin. Kittilä: vene mennee kangokshiin, ei taho noussa ylös kiinteässä koskessa.
Alkuperä
Anthoni, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
malmipaikka luonto
Ruotsi
malmplats, område med malm
Suomi
malmialue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: met myimä sitte puulakille, nuoita malmipaikkoja ja maita.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
närä luonto vesi
Ruotsi
fors, smal fors
Suomi
kapea koski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans närämä.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-05-09
pieska luonto
Ruotsi
grund vik
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Pannu muistiin Kena
puas luonto vesi
Ruotsi
sidoflöde, biflöde
Suomi
pudas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: laskea puthaaasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den mindre vattenströmmen i älv som delar sig, biflöde
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-04
Kynttilä luonto lainasana uskonto
Ruotsi
Kyndelsmässodagen
Suomi
Kynttilänpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-05-24
juovanen luonto
Ruotsi
stenrösrik
Suomi
raunoinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-16
koskinen luonto vesi
Ruotsi
forsrik
Suomi
koskinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kraiji kotitalous lainasana luonto
Ruotsi
grad (temperatur)
Suomi
aste
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Talvela on matalat kraijit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kraji kanske förekommer.
Alkuperä
Birger Winsa.
liittovesi vesi luonto
Ruotsi
normalt vattenstånd
Suomi
vedenpinnan normaali korkeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lumivaara lumi luonto
Ruotsi
snötäckt berg
Suomi
lumivaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
mella lainasana-saame luonto
Ruotsi
strandnipa, av sand, eroderande brink
Suomi
jokitermä, rantamäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi
Esimerkki
Purnu, Kainulasjärvi, Kittilä, Inari, Kittilä, Jyykeä, Jyykeä, Kätkäsuanto, Täräntö, Kompelusvaara, Ylitornio, Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vittanki, Muonio, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Häikiämellat: leveä suanto ja korkeat, Kaalasjoessa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Sjöström, Itkonen, Aejmelaeus, Tiesmaa, Rapola, Anthoni, B. Winsa:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-05