Tulokset

kaala kotitalous jellivaaransuomi
Ruotsi
upphängningsanordning för matkärl, träkärl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu7
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa värkkilö
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
enu jellivaaransuomi lainasana-saame vesi
Ruotsi
älv, å
Suomi
joki; puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu, Kaalaseno
Kulttuuri taustaa sanasta
Ylheinen ennen, Nattavaara.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-07-10
teh! jellivaaransuomi
Ruotsi
lyssna, hör upp!
Suomi
kuule!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Purnuvaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans tih. Vertaa kuule! Vaiti!
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2015-06-02
Toijta jellivaaransuomi lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Toyota
Suomi
Toijta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara Purnu
lapea kotitalous jellivaaransuomi
Ruotsi
spade
Suomi
lapio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara.; Purnu, Moskojärvi
Esimerkki
Purnu: lapea. Moskojärvi: lapea.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-14
jellivaaransuomi jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
gällivarefinska
Suomi
jellivaaransuomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sarvisvaara, Purnu, Killinki etc; Jellivaaran, Kilvo
Esimerkki
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Alkuperä
Gällivarebor under 1980-talet.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21
skalmi lainasana jellivaaransuomi kirjakieli
Ruotsi
pärm, bokpärm
Suomi
kansi, kirjankansi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalma id. Svenska skalm.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-19
karjanlanta jellivaaransuomi eläin
Ruotsi
boskapsgödsel
Suomi
karjanlanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sonta, lantalainen.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-08
rynkkä, -a, runkka jellivaaransuomi
Ruotsi
bärsele av träbrädor med rem över bröstet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu8, Sarvisvaara7, Nattavaara2, Nattavaara1, Nattavaara3, tehtu rynkka
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Frella jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Fredrik
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Purnuvaara
Alkuperä
Markus Larsson, Purnuvaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-05