Results

reput: saa reput kirjakieli
Swedish
underkänd? bli underkänd
Part of speech
substantiivi monikko
Places
Kemi
Source
Writen down by Kaarakka
Ota pois silmiklasit niin näet paremin. sanaparsi kirjakieli
Swedish
Ta av dig läsglasögonen så ser du skarpare
Finnish
Näet paremmin jos poistat lasisilmät
Places
Kainulasjärvi
Example
I akademiska kretsar talar man om narrativ och diskurser och tror sig ha funnit något nytt under solen. Det som bönder sedan länge kallar för läsglasögon. Läsa texter skapar i sig narrativ som styr medvetandet med vanans makt.
Other
Akateemisissa joukoissa puhuthaan narratiivista ja diskyrsistä ja luulthaan löyetty jotakin uutta auronkin alla. Se on sama kun mitä buntit jo aikoja sitten kuttuvat lukuklasiks. Lukeminen luopi narratiivia ittestä tekstistä ja ohjaavat mieltä tavan vallala.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-07-12
aliteksti kirjakieli
Swedish
undertext, textremsa (tv, film)
Finnish
alateksti
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Source
Birger Winsa.
hautakamaripulitiikka kirjakieli lainasana eetnisyys kieli
Swedish
gravkammar-/ sarkofagpolitik
Finnish
hautakamaripolitiikka
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Meänkieli, Meänkielen, Finska
Example
Ruottin valtio viljelee hautakamaripulitiikkaa vähemistöjä kohti. Pikku hiljaa poistethaan meänkieliki. Aiemin luki Libriksen kaikitten kirjastojen tietokannassa "meänkieli" kun kirja oli kirjotettu meänkielelä. Nyt lukkee "Språk:language:fit_t" meänkielen tilala, jopa engelskaks. Pittää olla oppinu ette tietää ette se merkittee meänkieltä. Nyt mie valtion mukhaan kirjotan tässä Fit_t:tä. Minun "suomenkieliset" kirjat saavat merkinän "Språk: finska" vaikka monen koulutetun mielestä pitäis kirjottaa "rajamelska". Suomi saapi tässä pareman aseman kun "Fit-t." Bra kommer kun sanothaan kotona! Vertaa rasifieerinki, porstuasuomi suomensuomi.
Other
På svenska samma: Sakteliga avskaffas även meänkieli. Tidigare skrevs i Libris databas där alla bibliotek ingår "meänkieli" när boken var skriven på meänkieli. Nu läser man "Språk:language:fit_t" istället för meänkieli. Numera på engelska. Enligt staten skriver jag på "Språk: language:fit_t", t o m på engelska. Mina "finska" böcker har markering "Språk: finska" trots att många lärda män och kvinnor anser att det borde stå "gränsmälska". Finskan får en bättre statut än "Fi-t". Bra kommer, säger man hemma. Detta är bara en liten skärva av det jag kallar för Sveriges gravkammarpolitik för nationella minoriteter. Jämför rasifiering, farstufinska, finlandsfinska.
Source
Birger Winsa, docent i meänkieli.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-07-12
kekspertti lainasana työ ihminen kirjakieli
Swedish
kexpert, påhittig person
Finnish
kekseliäs henkilö, kekspertti
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Meänkielen
Example
Ekspertti tutkii, kekspertti keksii. Kekspertit keksivät esimerkiks meänkielen gramatiikkaa eli kielioppia.
Other
Nytt ord i meänkieli. Experten undersöker, kexperten hittar på, t ex meänkieli grammatik, dess stavning och fonologi. Jfr rasifieerinki, porstuasuomi, rajarasismi etc.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-01
kieliseppä eetnisyys ihminen kirjakieli kieli
Swedish
språkvetare, språklärd
Finnish
kielitietäjä
Places
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Source
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
kirjakieli eetnisyys kirjakieli
Swedish
skriftspråk
Finnish
kirjakieli
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Meänkieli
Example
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä.
Other
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
kirjaseppä eetnisyys ihminen kirjakieli
Swedish
boklärd
Finnish
koulutettu henkilö
Places
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Source
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
mupeeti kirjakieli lainasana termi
Swedish
moped
Finnish
mopo, mopedi
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Tornionlaakso; Suomen, Meänkieli
Example
Pojat ajoit ennen mupeetila. Nykyään harvemin. Mupeeti muoto on täysin ylheinen. Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Other
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-27
pukaali kirjakieli lainasana termi
Swedish
pokal
Finnish
pokaali
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Suomen, Meänkieli
Example
Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Other
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-27
punska kirjakieli lainasana kieli slangi
Swedish
bondska, dialekt
Finnish
murre
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Example
Ylikainulaiset puhuvat kainhuun punkskaa, Meänkieltä kuttuthiin meänpunskaks jo 1930-luvula, Kompelusvaarassa.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-15
rajamelska eetnisyys kirjakieli kieli
Swedish
gränsvälska, -mälska
Finnish
rajamelska
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Meilä isoisä oli faari ja äijäfaari. Ja isoäidi selvästi ämmi. Isoisä sannaa ei käyttäny kukhaan. Sielä rajamelskan alueela net on tulheet etelästä päin, uskon. Äiji ja ämmi olit vanhiimat sanat.
Other
Gränsvälska är en blandning av tornedalsfinska och standardfinska. Även väster om Torneälv förekommer det ofta standardfinska ord där meänkielitalarna längre västerut inte känner igen orden. Men ju längre västerut man går desto fler svenska lånord tränger på. Österut blir det allt fler riksfinska lånord. Även fonologin påverkas i viss mån av riksfinskan. Jämför med suomensuomi, porstuasuomi, rasifieerinki och suomensuomalainen.
Source
Birger Winsa, Docent i meänkieli och redaktör för denna ordbok.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-09
rasifieerinki kirjakieli lainasana eetnisyys kieli
Swedish
rasifiering
Finnish
rasifieerinki
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkieli, Vanhaa, Pitkin, Suomen, Tornio, Meänkielen
Example
Kielen kramatiikki luopi kulttuuria ja valtiolistaa mieltä. Meänkieli rasifieeraa suomalaisia. Kirjaimet luovat kramatiikila osan siittä mitä fiinisti kuttuthaan narratiiviks, mitä kyläläiset ja meänkieliset kuttuvat silmiklasiks. Ota pois silmiklasit niin näet paremin, sanothaan Kainulasjärvessä. Ruottin Tornionlaaksossa on sanat vonnu (vanhaa) ja muterni porstuasuomalainen, alentavat termit suomalaisista. Ja puhuthaan rajarasismista pitkin Tornioväylää. Porstuasuomalainen on sellainen joka haluaa rakentaa yhteistyötä poikki väylän. Porstuasuomalainen luopi porstuasuomea joka pyrkii purkamhaan kulttuurirasismia ja saa meänkieltä lähemäks suomea. Sitä meänkieltä pöläthään ja keksithään kielensuunittelua joka estää porstuasuomen kasvua. Tämä on osana kielensuunittelun rasifieerinkiä. Tämä on käynissä ja näkyvissä esimerkiks kun poistethaan puukstaavit b,d ja g meänkielestä ja korvathaan net p,t ja k:la. Ja lisäthään yks o, olla verbhiin. Hän oon, sen eestä ku hän on. Ja taivutethaan haluta verbiä: halvan, halvaan, halvama etc. Eikä haluan, haluat etc. Ja useasti poistethaan sj-ääni, kuten tyssi, tyssata (dysjata, dysji). Tässä kielensuunittelussa ei ole yhtään kielitietheelistä pohjaa. Kielten ja kulttuuritten eristäminen on ainua syy tällaisheen ajattelhuun. Siis pyrkimys on ette saa meänkieliset ethääintymhään suomen kielestä, suomalaisista ja Suomen valtiosta. Ja kirjaimila p,t ja k:la rakentaa sosiaalisia konstryksjuunia jokka kehittävät, luovat ja vahvistavat kulttuurirasismia pitkin Tornionlaaksoa. Verorahoila sitä toimintaa kehoitethaan. Tässä Ruottin valtion viranomhaiset tukevat rahala ja valtiopäivän julkisuuela tällaisia pyrkimyksiä. Rasifieerinkiks sitä kuttuthaan kun valtio kehittää tällaisia diskrimineerinkin salhaisia stryktyyriä. Kielirasismi luopi kulttuurimuuria ja estää rajaylimenevää yhteistyötä mitä esimerkiks Haaparanta ja Tornio pyrkivät kehittää. Sillä tavala kramatiikki vaikuttaa julkisuuen stryktyyrhiin, jokka on tuplat molemin puolin väylää. Net pysyvät ja niin kans niitten kostanukset. Övrigt Tätä kielen etnifieerinkin linjaa viepi Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen osasto Kielineuvosto koska se kehittää meänkielen sanakirjaa tällä perustalla. Valtion laitos tukkee rasifieerinkiä (rajarasismia) ja kulttuuritten eristämistä. Näissä kielensuunitteluissa piiloa ajatus ette pittää erottaa meänkielen suomesta ja tornionlaaksolaiset iänpuolen suomalaisista. Ruottissa erotethaan "par" ja "bar", "puss" ja "buss" koska lapsi oppii paremin ruottin kielen sillä erottelulla ph-äänen b-äänestä. Raahvaileki se on suuri etu. Suomen kielessä ei ole ph-äänettä. Suomessa on vain kova ja pehmeä p, ja ero on pieni. Suomen kielessä olis parempi syy poistaa kaikki b,d ja g. Meänkielessä on lainattu ruottista ph-ääntheen ja on selvä ero (samoin th- ja kh-äänet). Met sanoma khaphithalisti, vaikka kirjotama kapitalisti. Meänkielen ekspertit meinaavat ette pittää tehhä just toisin päin kuin opetethaan ruottia lapsile. Ajatus on siis ette lapsi oppii paremin meänkielen kun se saapi kuulla: Piili mennee piilin vauhtila pyssipaikhaan missä äiti pyssaa pyssinkuskaa hyvästi. Ruottiks sama sääntö on: Pilen går i pilfart till pussplatsen där mamma pussar pusskusken ajö. Kielinormatiivisen stryktyyrin rakentamisen perusta on ette rasifieerata suomalaisia. Jos on kielitietheelinen pohja sille ajattelule sillon ruottinkieliset lingvistit ei ossaa ruottin kieltä, eikä petagoogit ymmärä kuinka kieltä opetethaan. Paras paari on mihinkä pääsee pyssilä ja piililä. Ruottiks sama: Pästa paren är dit man kan åka med pussen och pilen. Tämä ajatus rakentaa sosiaalisia konstryksjuunia suomalaisista ja suomen kielestä ette net ei kuulu meänkielen porukhaan. B,d,g-poisto on täysin sosiaalinen rakene joka pyrkii rasifieeraamhaan suomalaisia. Vertaa vonnu, rajarasismi, porstuasuomi, porstuasuomalainen, ja sosiaalinen rakene. Sama kulttuuriperine mitä valtio ja vähemistö yhteisesti rakentavat. Peritty vanhaa syrjivä kulttuuri ohjaa kun epigeneettinen piano tuntheita ja asentheita suomalaisista ja suomen kielestä. Ja nämät näkymättömät stryktyyrit vaikuttavat nekatiivisesti selhvään järkheen.Yhä merkittevämpi on ette STR-T joka aijaa tätä rajarasismin lingvistiikkaa istuu ja keskustellee valtion tutkimuksessa jos ja kuinka valtio on syrjiny eli diskrimineeranu tornionlaaksolaisia. Oikea käsi ei tiä mitä vasen käsi tekkee, vois sanoa. Mutta rajarasismin kielensuunittelu on tietoista työtä. Ruottin katten på råttan och råttan på repet kertoo miksi se tapahtuu. Ekspertit tutkivat, meänkielen kekspertit keksivät. Kun meänkieli eristethään suomesta sen kätevämin se kuolee ja jääpi kulttuurin muisthoon. Tämä on vain yks esimerkki kuinka meänkieliset yhteistyössä viranomhaisitten kans rakentavat rikhaasti koristettua meänkielen hautakamaria., STR-T, Meänkieli kexperter. Ruottin valtio, STR-T, Svenska tornedalingars riksförbund, ja meänkielen kekspertit
Other
Språkets grammatik formar kultur. Meänkieli rasifierar finnar och förstatligar medvetandet. Bokstäver skapar med grammatiken en del av det som fint kallas för narrativ, som bybor och meänkielitalarna kallar för läsglasögon. Grammatiken berättar hur man skall se på andra kulturer och språk. Ta av dig glasögonen så ser du bättre, säger man i Kainulasjärvi. I svenska Tornedalen finns orden finnpatrask (gammalt ord) och moderna farstufinne som nedlåtande termer på finnar (vonnu och porstuasuomalainen). Och man talar om gränsrasism längs Torne älvdal. Farstufinne är en finnvänlig person som vill bygga gränsöverskridande samarbete. Farstufinnen vill riva gränsrasismen och få meänkieli att närma sig finskan. Farstufinska kallas denna form av meänkieli. Detta fruktar man och därför hittar man på lingvistiska regler för att stoppa farstufinskans tillväxt. Det är grunden för en pågående språklig rasifiering. Den blir synlig t ex när man tar bort bokstäverna b, d och g från meänkieli och ersätter dem med p, t och k. Och lägger till ett o till vara-verbet, on. Hän oon, istället för hän on. Och böjer haluta verbet som halvaan, halvama etc. Inte haluan, haluat etc. Sj-ljud undviks och man skriver tyssata, tyssi (svenska dusch, duscha), istället för dysjata, dysji. I denna språkplanering finns ingen språkvetenskaplig grund. Distansering och förfrämligande av språk och kulturer är den enda orsaken till den här formen av grammatikalisering av meänkieli. Syftet är att med grammatiken som instrument utveckla distans till finska språket, finnar och finska staten. Därigenom stärks kulturgränsen mellan svenska och finska Tornedalen. Med p,t och k formar man sociala konstruktioner som stärker och skapar kulturrasism längs Tornedalen och i övriga Sverige. Med skattemedel utvecklas verksamheten. Detta stöder Statens myndigheter med pengar och offentligt stöd som formar i kulturen osynliga diskriminerande strukturer och i gott samarbete med föreningar och meänkieli experter i Tornedalen. Längs denna språkliga etnifiering arbetar Isof, Institutet för språk och folkminnen, som finansieras av staten för att utveckla meänkieli ordbok. En statlig myndighet stöder rasifiering, separering och förfrämligande av kulturer. I det fördolda finns tanken att man skall separera meänkieli från finskan och från finska tornedalingar öster om gränsälven. I svenskan skiljer man mellan "par" och "bar", "puss" och "buss" eftersom barn lättare lär sig svenska språket om man särskiljer ph-ljudet från b-ljudet. Även för vuxna är det en given fördel. I finskan finns inget ph-ljud. Finskan har bara ett hårt och ett mjukt p och b, en knappt hörbar skillnad i uttal. Finska språket skulle således ha bättre orsak att ta bort bokstäverna b, d och g. Meänkieli har lånat från svenskan ph-ljudet och har en klar skillnad (liksom th- och kh-ljuden). Man säger khaphithalisti men skriver kapitalisti. Meänkieli experterna menar att man bör göra precis tvärtom mot hur man lär ut svenska språket till barn. Om det skulle finnas en språkvetenskaplig grund för detta då skulle svenska språkvetare och pedagoger vara ute och cykla. De skulle inte förstå hur man lär barnen svenska. Som översatta exempel: Pilen går i pilfart till pussplatsen där mamma pussar pusskusken ajö. Man skriver på meänkieli: Pästa paren är dit man kan åka med pussen och pilen. Den här grammatiken bygger rena sociala konstruktioner om finnar och finska språket, att de inte tillhör meänkieli-gänget. Att ta bort bokstäverna b,d och g är ett rent socialt påhitt vars enda avsikt är att rasifiera finnar. Det arbetet pågår i en gammal kulturtradition som staten och minoriteten utvecklar tillsammans. Den nedärvda kulturen styr som ett epigenetiskt piano via känslor och attityder till finnar och finskan. Väl inpräglade diskriminerande strukturer påverkar sunt förnuft negativt. Än mer anmärkningsvärt är att STR-T som driver denna gränsrasistiska lingvistik sitter i en statlig utredning och kartlägger hur och om staten har diskriminerat tornedalingar. Den högra handen vet inte vad den vänstra gör, tänker man. Men gränsrasistisk språkplanering är en helt medveten verksamhet. Språkrasismen bygger kulturmuren och förhindrar gränsöverskridande samarbete som t ex Haparanda och Torneå söker utveckla. Därigenom har lingvistisk grammatik stor inverkan på de dubbla offentliga strukturerna. De bibehålls och med dessa även kostnaderna. Ju mer meänkieli distanserar sig från finskan desto fortare kommer språket att dö ut och leva kvar som ett kulturminne. Detta är bara ett exempel av flera där statliga myndigheter i samråd med meänkieli aktivister bygger och utvecklar en rikt ornamenterad gravkammare, en sarkofag för meänkieli.Metaforen katten på råttan och råttan på repet berättar om orsaken. Se mer information i orden: vonnu, rajarasismi, porstuasuomi, kekspertti, porstuasuomalainen, och sosiaalinen rakene. Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Winsa, Birger 2020. Liberal kulturrasism, Skogås. Winsa, Birger 2020. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. Skogås. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Source
https://www.isof.se/sprak/minoritetssprak/meankieli/meankieli-ruotti-sanakirja.html. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen osasto Kielineuvosto. Meänkielen sanakirja Nedtecknat av: Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa. Docent i meänkieli
Edited
2021-11-15
runo satu kirjakieli
Swedish
dikt
Finnish
runo
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää, pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä ja kaikki on jättävä. Net on vain utukuvia toelisuuen rinnala.
Other
Mäen Hermanni kirjotti tämän mettäkämpän seinäle koska Jussa piirsi samale seinäle ilkeitä pilkkaavia kuvia hänestä kuinka hän kulki lumessa kummalisesti viskomalla toista jalkaa laithaan. Hermannila oli yks suora jalka mitä ei menny suijuttaa ja silti mettätöissä meeterin lumessa. Jussa lopetti kiusaukset lukemalla Hermannin kertomusta. Hermanni haki vaimoa Haaparannan avisin kautta: Ystävälinen pitkä roiska mies paikka paikoin liianki pitkiä oikopaikkoja hakkee ystävälistä vaimoa. Hermanni sai vaimon mutta se ei ollu ystävälinen. Ordet runo finns inte i meänkieli. Man sa att Herman Oja skrev detta, utan precisering. Idag säger man dikti.
Source
Birger Winsa hört av John A Winsa Kainulasjärvi.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-07
ruotsalaistua kirjakieli
Swedish
försvenskas
Part of speech
verbi
Places
Kemi
Source
Writen down by Kaarakka
suomensuomalainen eetnisyys kirjakieli
Swedish
finlandsfinne
Finnish
suomensuomalainen
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Suomensuomalainen puhhuu suomensuoma ja on oikea suomalainen. Suomensuomea on vaikea ymmärtää meänkielisillä koska heilä ei ole kirjakielen koulutusta. Het ei ossaa lukea eikä kirjottaa meänkieltä eikä suomea.
Other
Vertaa rajarasismi, rasifieerinki, porstuasuomi, porstuasuomalainen.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-11