Results

kainhuunruotti eetnisyys kieli
Swedish
överkalixmål, kalixbondska
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Vanhaa
Example
se on se vanhaa kainhuurruotti, ei sitä kovaruottalainen ymmäräv vähhääkhä
Source
Writen down by I. Tuovinen
Edited
2014-03-13
porstuasuomalainen eetnisyys kieli
Swedish
farstufinne, finskvänlig meänkieliaktivist
Finnish
suomenystävä
Part of speech
substantiivi
Example
Nuot riethaan porstuasuomalaiset luovat Meänmaata ja Meänmaan flakua., Gränstrakterna i Torne älvs nedre älvdal.
Other
Ordet är relativt nyskapat, kanske 2000? Första gången jag hörde ordet var från en före detta styrelseledamot i STR-T. Ordet används av personer som ogillar samarbete med finska Tornedalen. Individer som hävdar meänkieli och vill samarbeta med finska Tornedalen betecknas som farstufinnar.Se även farstufinska, porstuasuomi. Förmodligen är alla som är för Meänmaa mer eller mindre porstuasuomalaisia. Porstuasuomalaisella on enemän suomensuomen sanoja kun esim. ehkä, perusta, pian, auto etc. Se även termen rasifiering och om meänkieli grammatik som en etnicitetsskapare.
Source
En före detta styrelseledamot i STR-T och Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2020-10-05
oikea suomi eetnisyys kieli
Swedish
riksfinska
Finnish
suomi, kirjakielen suomi
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Met emmä puhu oikeata suomea, vain tätä meän kieltä eli meän suomea.
Other
Denna finlandsfinska eller riktiga finska var en avgörande orsak till meänkieli. Detta vårt språk sa man och tittade ner på golvet. Vi talar bara vårt språk, sa man skamset. Finnar kallade språket för skitfinska.
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2020-10-11
Jokkiinsuunhauta paikannimi kieli
Swedish
naturnamn
Finnish
Jokkiinsuunhauta
Part of speech
erisnimi
Places
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Other
Hauta betyder djup sänka i vattendrag. 2 meter är djupt i en å.
Source
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Writen down by B. Winsa
Edited
2017-02-18
latinankieli kieli
Swedish
latinska språket
Part of speech
substantiivi
Places
Alatornio, ylheinen.
Source
Writen down by Häll
Edited
2013-04-18
lojosana kieli
Swedish
trevligt, skrattretande ord
Finnish
naurattava, hauska sana
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Example
Rovaniemi: se praataa ihan semmosia lojosanoja.
Source
Writen down by Hämäläinen
Edited
2013-05-11
äksästi eetnisyys ihminen kieli
Swedish
snabbt
Finnish
kätevästi, nopeasti
Part of speech
atverbi
Places
Kittilä
Example
Kittilä: Rautusjärvellä puhuthan niin äksästi.
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2014-07-05
höperehtiä ihminen ruumis kieli
Swedish
tala oredigt
Finnish
puhua sekavasti
Part of speech
verbi
Other
Suomi: Lievä ilmaisu puheiden sekavuudesta.
Source
Matti Junes född i finska Tornedalen. Writen down by Lars Lampinen, Unbyn Boden
Edited
2013-08-14
potakka eetnisyys kasvi kieli
Swedish
potatis
Part of speech
substantiivi
Example
Simo, Kemi, Kompelusvaara, ei sit oles sanonheek k entiset lapinämmät potakaksi
Other
ei käytetä
Source
Writen down by I. Tuovinen, Kaarakka, Räsänen
älinä kläppi kieli
Swedish
böl, tjut
Finnish
mylinä, volvotus
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Other
Vertaa pälinä.
Source
Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2014-07-05
puurotupa lempinimi/haukkumanimi eetnisyys rakenus kläppi kieli
Swedish
arbetsstuga/grötstuga/gula fängelset
Finnish
työtupa
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Suomen
Example
Puurotuvaks sanothiin työtuvat koska lapset useasti sait puuroa ruaks. Puurotupia oli esimerkiks Täränössä, Korpilompolossa, Teurajärvessä ja monessa muussa kylässä. Usseimiten raahvaila jokka olit olheet sielä oli huonoja muistoja puurotuvista. Suomen kieli oli kieletty ja oli rangastuksia jos puhui suomea.
Other
I Kiruna kallades arbetsstugan för Gula fängelset. Säger Sven Erik Stöckel från Kattuvuoma.
Source
Birger Winsa. Vi var en lägre ras, SVT 7 mars 2021.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-09
ääkätä kieli kläppi ruumis
Swedish
bajsa
Finnish
kakata
Part of speech
verbi
Places
Kemi
Other
Barnspråk
Source
Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2014-07-02
mammi ruumis kläppi kieli
Swedish
bröst, bröstvårta
Finnish
nänni
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Antaa mammia.
Other
Synonyymi mimmi. Lastenkieltä.
Source
Writen down by I. Tuovinen
Edited
2013-08-15
mimmi ruumis kläppi vaimo kieli
Swedish
kvinnas bröstvårta (barnspråk)
Finnish
nänni
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara, Kompelusvaara.
Source
Writen down by I. Tuovinen
Edited
2013-08-15
Pärkämä kieli satu paikannimi eetnisyys
Swedish
naturnamn i Kalixälv, forsnacke, -hals,
Finnish
Pärkämä.
Part of speech
erisnimi
Places
Kainulasjärvi
Example
Junosuanossa on kans Pärkämäkoski. Piian ei muaala? Merkitys piian koskenkaula, -niska. Laina eteläsuomen murtheishiin viron kielestä pärk seppel. Viron kielen etymologia: pärg : pärja : pärga 'rõngakujuline v ovaalne lille-, oksa- vm põimik; rõnga- v ringikujuline moodustis; peaehe' Tüve vasted võivad olla saami bárgidit 'palmikut punuda', bárggaldat 'palmik, punutud pael', ersa pargo 'korv', mokša parga 'tohust torbik' ning võib-olla ka karjala (puna)päre 'peakaunistus'. Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel v peapael' ja baltisaksa Pärg, Perg, Pärk 'eesti tüdrukute peaehe'. Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Vuopios mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Vuopio, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Other
Ordets ursprung och betydelse är okänt. Möjligen estniskt lån till finskan. Vuopio och Kaihnuunranta på andra sidan. Stor vik uppåt. Selet avsmalnar innan forsarna. Mestoslinkkaforsarna nedanför Pärkämä. Kallas för Pärkämäkosket och länge ner Linkankosket. I Kainulasjärvi berättas att det fanns på äldre tid en fiskekoja vid stranden av Pärkämä, i själva viken. Mäkigubben, Mäen Äijä lär ha använt den under sina fisketurer till älven. Estniskan har lånat ordet pärkä till sydfinska dialekter, pärkä i betydelsen krans, seppel på finska. Finskans äldsta ord för hals är seppel. Kaula kom senare som ett lånord. Seppel fick betydelsen krans., Jag tror Pärkämä betyder forshals, eller mer modernt forsnacke. Mestossuanto avsmalnar i Pärkämä och strömmen ökar. Farlig forshals. Estnisk etymologi: Eesti keelest on laenatud soome mrd pärkä 'seppel' Vi har flera ord som bara finns i Tornedalen/nordfinskan och i södra Finland. T ex säserä rank om båt finns bara här och i Tavastland. Och ordet kana trekanten, spetsen i båtför fanns förr om åren bara i Tornedalen och vid Ladogas strand. De första nybyggarna kom med båt. Kana båtför är okänt idag, tror jag? Eller? Men helt allmänt under 1930-talet. Pärkämä kan kanske inkluderas till denna skara. Bästa förklaringen. Finska forskare har inte hittat något bättre. Ett förslag är svenska lånet bärga. Men ordet bärga förekommer inte ens i tornedalssvenskan. Och inga pärja-namn finns. Båtlänning/Valkamaa i Pärkämä finns. Men man drog upp båten. Vettää venheet maale. Ingen bärgar båten upp på land. Inte ens på ren svenska.
Source
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2023-09-26
kraaseli kieli lainasana elläin
Swedish
gråsäl
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Vesisaari; Vesisaari, Nikkala
Example
Vesisaari (Oulun suomea) Nikkala
Source
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Writen down by Paloheimo, Tuovinen, E. Wande
Edited
2017-02-27
kritistellä ihminen kieli
Swedish
tala på spec sätt (onom)
Finnish
puhua erikoisella tavalla
Part of speech
verbi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: hirveä ääni sillä on, kritisteleminen sieppurilla, muutamak kuttuvs suokulaiseksi, mutta sieppuri se on hänen nimi.
Source
Writen down by I. Tuovinen
Edited
2013-08-17
solkkaus kieli
Swedish
otydligt, dåligt prat
Finnish
huono, epäselvä puhe
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi Kemi
Source
Jukka Korva. Writen down by Kaarakka
sopottaa kieli
Swedish
mumla, tassla, tissla
Finnish
epäselvästi ja huonosti puhua ei ylh.
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi Kemi, puhua sopottaa
Source
Jukka Korva. Writen down by Kaarakka
Järvi paikannimi lempinimi/haukkumanimi kieli
Swedish
Kainulasjärvi
Finnish
Kainulasjärvi
Part of speech
erisnimi
Places
Kainulasjärvi, järviläinen; Winsa, Tornedalen
Example
Kaks pitkää nauhotusta John A Winsa ja Albin Oja: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-nationella-minoritetssprak/meankieli/berattelser-fran-tornedalen
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-11-21
jääveli kieli eetnisyys uskonto
Swedish
mild svordom, jävel
Part of speech
substantiivi
Example
Kompelusvaara, voi jääveli senthään! Se tuntuu niinku liepeämällek ku ei kiroas suomeksi
Source
Writen down by I. Tuovinen
lipotus eetnisyys kieli
Part of speech
substantiivi
Example
Kompelusvaara, se on tämä suomen kieli, huokea se on, eihän siin ole lipotuksia, eihän siin ole niitä teräviä, ei näpperiä niinku niissä muissa (kielissä)
Source
Writen down by I. Tuovinen
Jokkiinsuu paikannimi kieli
Swedish
naturnamn
Finnish
Jokkiinsuu
Part of speech
erisnimi
Places
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Other
Jokkiinsuu = Joitten suu
Source
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Writen down by B. Winsa
Edited
2017-02-18
lommertaa ihminen kieli
Swedish
tala elakt om ngn
Finnish
puhua ilkeitä jostakin
Part of speech
verbi
Places
Vittanki
Source
Writen down by Airila
Edited
2013-08-14