Mulla tuli vanhaa aadami miehlen kon sen kuulin... Alatornio, yks mies, Piippolan isäntä vanha, söi yhen riihen oljet yhtenä talavena. Juoksengi Enontekiö, Arpela, Sieppijärvi: (ylheinen) Pisti niin vanhasheen aaatamhiin
Other
Ganska vanligt uttryck bland laestadianer.Finns det någon bättre svenskt översättning än det jag skrivit?/Lars
Source
Lars Lampinen, Tuovinen.
Writen down by Birger Winsa
Kittilä: kun kesälä yskä tullee, niin se loppuu kun on avojaloin. Linnea Nylund: Kyllä mie yskän ymmärän vaikka en ruottiksi rykiä saata.
Näin sanothiin ko asiassa tuntu olevan joku muu meininki ko mitä puhuja sano., Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yskhään on keitetty maitoa, on paistettu jalkapohjia takala, talila voijelttu
Source
I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Linnea Nylund.
Writen down by Birger Winsa
Kittilä: Jos kivi lakeans näyttää, ei pysy lumi (ensi lumen jälkheen). Parakka: Pihlajammarjat ja kaarnheet tietäväk kovvaa lumitalve. IB Uusitalo: Yks kolmas osa ennen joulua” niin paljon lunta meile pittää tulla, vanhoitten mitoitten jälkhiin. - ”en tredjedel innan jul” så mycket snö lär vi få enligt gamla mått., Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Sieppijärvi, Arpela, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi, Kittilä: Jos ensimäiset lumet hiinisti sattaa ja tyvenestä, se om pohjalumi, se pyssyy.
Other
K Svala: Jos kattoo kuinka pitkäks pilli on kasvanu niin se näyttä ette tullee paljon lunta. Ja ei pihlaja kahta taakkaa kanna. Se tarkottaa sitä ettei tule huue puihin jos on paljon marjoja.
Source
I. Tuovinen, Kena, Kaarakka, Artimo, Isoniemi.
Writen down by Birger Winsa
Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus
Other
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän.
Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin.
IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-09-24
Päätä särkee ja persettä porottaa (sanothaan pilkaten sille joka valittaa vaivoja).
fraasi
sanaparsi
Part of speech
verbi
Places
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Päätä särkee ja persettä porottaa (sanothaan pilkaten sille joka valittaa vaivoja). Kompelusvaara: Porottaa se päätäki ja kausapaa.
Som du lever så ser du verkligheten. Som du ropar så svarar skogen med ett eko. Så som i himlen, så ock på jorden. Det vimlar av ordspråk om naturen som en spegelsal för det egna medvetandet. Himlen och Naturen som Gud är ett eko. Närmare än så kommer du inte. Men nästan ansikte mot ansikte.
Other
Merkittee ette niin kuin ellää ja käyttäytyy niin näkkee. Niin kun huutaa niin mettä vastaa. Kulttuurin peilisalista on paljon sanaparsia. Taitheessa sanothaan ette niin kun taivhaassa niin kans maassa. Sama asia. Taivas on yks kaiku joka vastaa ihmisen välittömässä muoossa. Kasvotusten ei pääse Luontoa eli Jumalaa. Kaikua lähemäks ei mene tulla.
Source
Väylänvartisten sanakirja.
Writen down by Birger Winsa
Om barnen gräver gravar och gropar, så kommer bud om död.
Finnish
sanaparsi
Places
Vittanki
Example
1.Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. Missä kaksi tikkua mennee risthiin se tullee kuolheen sanoma, sieltä mihinkä se pissiin nokka näyttää. (När det viner i den öppna eldstaden, så förebådar det budskap om död. Där två stickor går i kors, så kommer det budskap om död från det håll som den längsta toppen visar.)
2. Jos puhumattomat lapset kattovat jalkain välistä, sillon tullee kuolheen sanoma. (Om icke-talande barn tittar mellan benen, så kommer det budskap om död.)
3. Jos lapset joikkaavat ja on liikutuksissa siitäki tullee kuoleman sanoma. (Om barnen jojkar och är i sinnesrörelse, så kommer även av detta budskap om död.)
4. Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, så kommer det då bud om död.)
5. Jos oikea korva soipi, niin miehenpuoli lähtee, ku vasenpuoli soipi niin joku vaimo kuolee. (Om höger öra ringer, så är det någon av manskön som går bort, när vänster öra ringer, så dör någon kvinna.)
6. Ku kirkonkello lyöpi oikehan korvhaan sukulainen kuolee. Ku kirkonkello lyöpi vasemphaan korvhaan vierhaita kuolee. (När en kyrkklocka slår i höger öra, dör en släkting. När en kyrkklocka slår i vänster öra, dör obekanta/främmande.)
Ordspråk ang. varför gamla byn Kilvo aldrig växer/växte.
Source
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-03-13
Ko käki kukkuu niin pittää nostella ilhmaan sen tavaran mitä halvaa lissäävän. Ja huiskuttaa sitä. Jos esim halvaa rahhaa niin häätyy huiskuttaa pörsiä missä oon klopoja.
sanaparsi
Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Sillä meinathaan ette puhekieli ymmärtää korvitten kautta mailmaa paremin kun kirjakieli, jota opithaan silmitten kautta. Puhekielessä on säilynyt sanaparret, metafoorit ja kuvaukset. Kirjakielessä net menetethään ja keksithään uusia yksinkertasia merkityksiä vanhoishiin sanaparshiin, kuten Keisarin uuvet vaatheet.
Source
Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
Kun äidi kuolee se on kun talon peräseinä revithään pois.
sanaparsi
Swedish
När mamma dör är det som ena gaveln i huset försvinner.
Places
Kainulasjärvi
Example
Kotona sanothaan ette kun äidi kuolee se on kun talon peräseinä revithään pois. Talo tullee koleaks ja viima vettää laattiala. Kyllä meiläki kävi niin. Peräseinä katos.
I akademiska kretsar talar man om narrativ och diskurser och tror sig ha funnit något nytt under solen. Det som bönder sedan länge kallar för läsglasögon. Läsa texter skapar i sig narrativ som styr medvetandet med vanans makt.
Other
Akateemisissa joukoissa puhuthaan narratiivista ja diskyrsistä ja luulthaan löyetty jotakin uutta auronkin alla. Se on sama kun mitä buntit jo aikoja sitten kuttuvat lukuklasiks. Lukeminen luopi narratiivia ittestä tekstistä ja ohjaavat mieltä tavan vallala.
Det blev inget av honom bara Gammel Adams/djävulens skrapa
Finnish
Vanhaa Aatami, piru
Places
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja; Vanhaa
Example
Det blev inget av honom, det blev Gamle Adams skrapa av honom. Slöa individer kunde få den stämpeln. Slöhet ansågs vara styrd av djävulen.
Piru ohjasi laiskoja, ja siksi laiska ihminen oli Pirun krapa. Jouni Puoskari:
Itte Piru se Vanhaa Aatami oon!
Other
Maija-Liisa Soini: Olin niin harmissani, että oikein vanha aatami pakkasi pääle, tuli paha kiiri ja mieli ja ko mie suutuspäissäni sillälaila nakkasin syrhjään pilale menheen kampheen, nuin se vanha aatami pääsi pääle, nyt hävettää, ko sillä laila tulistuin. Antheeksi sitte pyysin. Birger Winsa: Syy miksi jokku olit pirun krapoja on ette laiskuus yhistethiin pirun kans. Joka oli laiska oli pirun ohjaama. Ja Vanhaan Aatamin krapa oli pirun ase. Mulla on kaks esimerkkiä Pirun kravoista. Molemat piethiin olevan laiskoja. Se oli tärkeä siihen aikhaan ette on töissä palavassa ja hiessä koska piti elättää suuria perheitä. Siksi laiskuuven seuraus on ette pere joutui nälkhään, sairhaukshiin ja kuolemhaan. Pirun homma se on. Jumalan palvelija on töissä "i sitt anletes svett" kun Luther kehotti. Kristitty pittää olla aina hikipäässä töissä vetämässä ruokaa talhoon. Eikä siinä säänössä ole mithään vikkaa. Lestatius sitten opetti ette viina on pirun ase viemhään ihmisen työmaalta juoppoutheen. Vaikka Jesus ryyppi viinia, teki sitä ja jakoi kaikile paljon viiniä.
Source
Birgit Löfroth, Jouni Puoskari.
Writen down by Birger Winsa