Tulokset

toukelo mies
Ruotsi
oförmögen och lite dum man
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, kun se on sellainen toukelo
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Liljeblad
yksipuolinen nainen mies
Ruotsi
ensidig,
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Nuuksujärvi, Täräntö, ykspuolinen kihlaus (enbart mannen köpte ring, så var det förr, kvinna, man)
kyrpä kovana mies keho
Ruotsi
ståfräs
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
mulkku mies keho eläin
Ruotsi
pung
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
katto tuhkamulkku
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Miettinen, Artimo
nappula mies
Ruotsi
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
panna nainen mies
Ruotsi
sätta på, ha samlag
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, sitä saapi panna ku surutonta sikkaa
Kulttuuri taustaa sanasta
vrt narkistaa
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad, Artimo
parikunta mies nainen
Ruotsi
äkta makar, gift par
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka, Artimo
työtyri nainen mies etnisyys
Ruotsi
arbetsam
Esimerkki
Parakka, flitighet räkns till värden vid giftermål , Ylitornio, Kompelusvaara ei sitä vain työtyrimpä löyvy Skoonesta kun Norrlantistakhaan
mulkkuhoito keho mies
Ruotsi
könsorgan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Pannu muistiin Liljeblad
mökittää mies
Ruotsi
spöa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, kyllä mie vähäm mökitin tuota poikaa karpala
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
pesomies mies
Ruotsi
tvättare som tvättar kläder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, pesomiehinä mulla nuo
Kulttuuri taustaa sanasta
mies?
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Harkun versta paikannimi mies rakennus työ satu
Ruotsi
Haralds verkstad
Suomi
Haraldin paja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Harkun versta oli 1800-luvun verstaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harkun versta/Harald Ojas verkstad drevs med remmar och hjul och hade sina rötter i början av 1900-talet innan elmotorerna blev allmänna. Harald själv bodde i en omgjord buss och var byns största uppfinnare. I bussen fanns förstås el och vatten. Han tillverkade en av Sveriges första snöscootrar. Tyvärr hade han inte tillgång till lättmetall så scootern vägde åtskilligt. Järnband. Det medförde att den gick under snön på jorden som världshistoriens första snöubåt. Han tillverkade en traktor, kallad Eulalia, som fungerade bra. Många potatisland plöjdes med Eulalia. Gul i färgen. Men en skogstraktor med grip och hydraulik blev aldrig färdigt. Det projektet var för honom övermäktigt i en simpel verkstad utan avancerad utrustning. En av Kainulasjärvis mest originella personer. På senare år flyttade han in i en självbyggd stuga. Harald var bror till mäkibon Arnold Oja och kusin med Birger Winsa. Harald var väl medveten om sin sociala position i byagemenskapen. Den var inte helt positiv. Harald levde ogift hela sitt liv.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
Helmeri mies nimi
Ruotsi
Helmer
Suomi
Helmeri
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Jalmari mies nimi
Ruotsi
Hjalmar
Suomi
Jalmari
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2021-11-01
bossata ihminen mies lainasana slangi
Ruotsi
bossa, vara översittare (nedl)
Suomi
määrätä (alentava)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Velimies useasti bossailee velipoikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför hossaila
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-06
eija ihminen jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
frääni mies
Ruotsi
frän, tuff
Suomi
kova, väkevä, rohkea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Se on frääniä aijaa skuutterila veen päälä.
Alkuperä
Birger Winsa.
ise jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
far, pappa
Suomi
isä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sporadiskt i den västra finsktalande Gällivarebygden
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-24
kuuvatta alkoholi keho mies lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
pösmunk, tjockis
Suomi
suurvatsa, olutvatsa
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
trallari työ jellivaaransuomi lainasana mies
Ruotsi
rallare
Suomi
rauatienrakentaja
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari.
Alkuperä
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
vehkula mies
Ruotsi
dröling
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, semmonen hias vehkula se mies
Alkuperä
Pannu muistiin Anthoni
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotsi
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Alkuperä
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15
vuosivilla nainen mies
Ruotsi
årsull
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
pigas och drängs årslön, del av den, 1-5 naulaa sommar och vinterull, blandat
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
äija jellivaaransuomi mies vokaalisointu
Ruotsi
gubbe, gammal man
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Vanha äija huusi meile.
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30