Tulokset

ajos luonto vesi
Ruotsi
litet deltaområde
Suomi
suisto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
T ex i åmynning där vårflod spolat upp ett litet sanområde, eller delta. Kans ajo.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
jäijenlähtö vesi luonto
Ruotsi
islossning
Suomi
jäidenlähtö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähtenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
tipputella jellivaaransuomi vesi
Ruotsi
droppa
Suomi
tiputtaa, tiputella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2018-03-11
närä luonto vesi
Ruotsi
fors, smal fors
Suomi
kapea koski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans närämä.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-05-09
puas luonto vesi
Ruotsi
sidoflöde, biflöde
Suomi
pudas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: laskea puthaaasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den mindre vattenströmmen i älv som delar sig, biflöde
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-04
koskinen luonto vesi
Ruotsi
forsrik
Suomi
koskinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
liittovesi vesi luonto
Ruotsi
normalt vattenstånd
Suomi
vedenpinnan normaali korkeus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
kaljama luonto vesi sää
Ruotsi
hal blankis el hal frusen mark; molnfri himmel
Suomi
sileä, liukas jää; pilvetön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Arpela, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: taivas on niinku kaljama (pilvitön). Arpela, (ylheinen), Enontekiö, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi: niin on-kaljamala ettei voi marsia, ei se sopsaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaljamala.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
joki luonto vesi
Ruotsi
älv
Suomi
joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Raisinvuono, Jyykeä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
vesi
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Anthoni, Rapola, Paloheimo, Hämäläinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-09
kaalaa luonto itäsuomi vesi lainasana-saame
Ruotsi
vada
Suomi
kahlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, Sieppijärvi, Ylitornio
Esimerkki
Vuomia kahlethiin. Jellivaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Ylitornio: sielä se kaalaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS IN FINNISH AND KARELIA
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Airila, Aikio. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
leikko vesi etnisyys luonto vene
Ruotsi
korsande ström, våg
Suomi
poikkivirta, aalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Souvussa hääythin mennä poikki, leikhon. Parakka: Ei järvilainen saata sauvotakhan, eikä se arvaa venettä kääntää, ku se tullee leikko nin se on varsin selässä venet.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-12
silmä vesi luonto
Ruotsi
hölja
Suomi
tervahaudan pohjan keskellä oleva reikä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Sänka i vatten
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Artimo
Muokattu
2019-05-29
janahtaa vesi luonto
Ruotsi
spricka upp
Suomi
haljeta, purkautua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: eikä vielä janahta jää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Våris
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
kakspohjanen näkymätön maailma luonto vesi
Ruotsi
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kuroa vesi luonto itäsuomi
Ruotsi
frysa till is; torka
Suomi
jäätyä; kuivaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kuroa v 'frysa till is; torka'; endast i fi Ylit (H Tyyni k 4729, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
laskumerkki vene luonto vesi
Ruotsi
landmärke i fors
Suomi
laskumerkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Landmärke i fors som anger var man kan åka nerför.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
leikata vesi vene
Ruotsi
skära i vatten, strömdrag, fors (båt)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: se ääni sillä oli vähän kummempi, se juuri syämen leikkais.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Anthoni
Muokattu
2013-04-30
univesi keho vesi
Ruotsi
saliv som rinner när man sover
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, univesi polttanu suupielen, se kuola ku se valoaa
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
priskahtaa vesi
Ruotsi
droppa plötsligt och fort
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti?
Alkuperä
Pannu muistiin Kaarakka
hete luonto itäsuomi vesi
Ruotsi
kallkälla; vattenpöl i myr
Suomi
lähde; suosilmäke, lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, hete s 'kallkälla; vattenpöl i myr' (E Palo k 3468, SMSA; SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
ihistää vesi
Ruotsi
svälla
Suomi
paantaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
om vatten
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
jorpakko lainasana-saame vesi
Ruotsi
vattenpöl, lerpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tulis kesä että sais juossa jorpakhon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesijärvi, rapakko. Saamelainen laina?
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-08
parkkivesi vesi
Ruotsi
barkvatten för färgning och bearbetning av skinn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Svappavaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
vuopio luonto vesi
Ruotsi
fjord i å, älv
Suomi
vuono
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Den norska fjorden motsvarar vuopio i vattendrag, en blindtarm som slutar i tomma intet. En del "fjordar" kan vara slingrande blindtarm i över en kilometer och sluta plötsligt. En sådan finns i Jukkassuanto, Jukkasvuopio, Tärendö älv. Den är ingen långsmal vik.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-01-05