Tulokset

silmävuoro sairaus
Ruotsi
en ögonsjukdom
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
satunn.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
sipsa keho sairaus
Ruotsi
skavsår
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf, hankauma
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen
strooki keho lainasana sairaus
Ruotsi
stroke, hjärnblödning
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Vertaa stroukki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som ofta eller sporadiskt förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
stroukki keho lainasana ihminen sairaus
Ruotsi
stroke, hjärnblödning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara; Vanhaa
Esimerkki
Vanhaa sana oli aivovuoto, nytt stroukki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyare engelska/amerikanska inlåningsord som ofta eller sporadiskt förekommer i Meänkieli/Gve-finska, främst hos yngre talare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-19
suonenpoikkein keho sairaus
Ruotsi
åderbråck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo
terfheettömyys sairaus
Ruotsi
ohälsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
trulli näkymätön maailma shamaani nainen sairaus
Ruotsi
nåjdväsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
noitaämmä, noita, joka pilasi lehmiä ym.
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka
vakkuutuskassa rakennus lainasana sairaus
Ruotsi
försäkringskassa
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
vattantuska sairaus
Ruotsi
magsmärta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Pannu muistiin Paloheimo
verisukulaisuus nainen häät mies sairaus
Ruotsi
blodsband
Suomi
verisukulaisuus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Kulttuuri taustaa sanasta
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Alkuperä
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-15