Tulokset

aitta rakennus länsisuomi
Ruotsi
härbre
Suomi
aitta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Härbre av stolptyp el knutlåsning i grunden. Västfinsk modell i Tornedalen.
Alkuperä
Vuorela 1975:360f. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-01-30
aarehauta satu näkymätön maailma länsisuomi
Ruotsi
skattgrav
Suomi
aarrehauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Diirijärvi, Hakanen, Soutujärvi-Skaulo, Sarvisvaara.
Esimerkki
Rissassa sanothaan olla aarehautoja jota haltiat valvovat. Loistavat välistä sinisellä valola. Kainulasjärvessä sanothaan ette kylän suuriiman männyn alla on aarehauta jonka Palo raukka hautas. Palo raukka oli saamelainen ja kylän ensimäisiä asukhaita. Täränössä on aarearkku Onttovaarassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Skattgraven bevakas av väktare. En eld lyster över skattgraven. Elden lyser bara ibland. Ett blåaktigt sken. Birger Winsa: Erik Älgdahl hette mannen i Diirivaara som hittat en aarehauta i Puolamaarova. Näverkistan fanns i en hålighet, en klippskreva. Men när han skulle dra ut den började hela berget skaka. Tomtarna blev förbannade. De är skogens väktare och stölder av deras egendom gör dem upprörda. Han kröp ut i panisk brådska rädd för att håligheten rasar samman, men fick bara kistans gavel med sig. Den visade han för mig 26 september 1985 när jag intervjuade honom och var smått skeptisk. Såvitt jag vet enda säkra beviset på att aarehauta existerar (finns bildbevis av näverkistans gavel). Nävret har sömmar. Man har sytt fast delarna. Handtaget var av trä. Läderband mellan handtag och näver. Jag frågade honom om han kunde visa mig platsen. Men det vägrade han. Han bodde på en kulle med god utsikt över Puolamaarova. Han hade kunnat leda mig med kikare och walkie talkie. Han sa att kistgaveln kostade honom hans hund som försvann från hemmet 2 dagar efter att han kom hem med kistsidan. Vad skall då inte hela kistan kosta honom. Jag sa att jag tar med den till Stockholm. Han skrattade rått och hånfullt åt sådana billiga tricks och sa att det är honom haltia kommer att jaga som bor här. En natt hade haltia försökt komma in genom skorstenen, men som tur var så hade Erik stängt spjället. De levde om i skorstenen, klapprade på spjället. Haltia kan inte komma in om det inte finns en öppning, lärde Älgdahl mig. Jämför rissa-aare, aarnivalkea. Västfi, aarnihauta s. mystisk eld i skog (SMS k 10). Se vidare i Manalaisitten kirja - Andarnas bok. www.meankielenforlaaki.se
Alkuperä
Birger Winsa, Erik Älgdahl, Diirijärvi. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2022-02-02
aaprotti länsisuomi kasvi ruoka lainasana
Ruotsi
åbrodd
Suomi
aaprottimaruna
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. aaprotti s spec växt, Arternisa abrotanum (K 5759, SMSA). Latin Arternisa abrotanum. Användning. Åbrodd är en gammal medicinal- och kryddväxt som brukar odlas i kryddträdgårdar. Bladen kan användas som krydda både i matlagning och för smaksättning av likörer och brännvin. Etymologi. Artnamnet abrotanum är ett gammalt latinskt namn på arten. Åbrodd är en försvenskning av det vetenskapliga artnamnet.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-13
vaarain kasvi länsisuomi ruoka
Ruotsi
hallon
Suomi
vadelma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
vaaramia niit on täälä väh`ä
Kulttuuri taustaa sanasta
väsfi, vaarain, f-, vaarama, f- 'hallon' (Nf, Nb, delvis svf och tavastl dial och Nyland)
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-10-27
faari lainasana mies länsisuomi ihminen
Ruotsi
pappa, farfar, morfar
Suomi
isoisä.
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vaari, äijäfaari, äiji vfi, faari s farfar; morfar (ALE 465, SMSA).
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin lars lampinen
Muokattu
2013-05-04
mettiäinen länsisuomi hyönteinen
Ruotsi
humla; bi
Suomi
kimalainen, mehiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie kuuntelin mettiäisiä pitkän aikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mehiläinen västfi, mettiäinen s \'kimalainen, humla\' (H Lahdenperä k 4624, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Miettinen, Rapola
Muokattu
2013-05-08
nisu kasvi ruoka länsisuomi
Ruotsi
vete
Suomi
vehnä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen koko alueela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nisu s. vete; östfi vehnä id (Paunonen 1987:216).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-09
mummu nainen länsisuomi lainasana
Ruotsi
mormor, farmor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska mummu (ALE 468, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Miettinen
Muokattu
2013-05-08
kerihanki lumi luonto länsisuomi
Ruotsi
skare med gott före
Suomi
hyvä kelihanki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; ker(i)hanki, kerste(hanki), kerstenne s 'spec skare'; endast i tavastl och nedre Tornedalen (A Tuulensuu k 4653, SMSA).
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
karhunsammal kasvi länsisuomi
Ruotsi
björnmossa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. östfinska, sudensammal s \'björnmossa?, Polytrichum commune\', östfi, endast på fi sidan; västfi karhunsammal id (K Toivianen k 5905, SMSA). Latin Polytrichum commune
Alkuperä
Toivanen / Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
jänes eläin näkymätön maailma metsästys länsisuomi
Ruotsi
hare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kuolajärvi, Arpela, (ylheinen), Karunki, jäneksen rannio; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, jänes on kortto elläin (antaa jahtimiehele pahhaa onnea)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, jänes s \'hare\' (R Jussila k 5987, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Valonen, Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Itkonen
savipuoli sairaus länsisuomi keho
Ruotsi
en form av hudutslag, revorm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
tav. astevaihtelu: s # d tai t västfi, savipuoli s \'benämning på lerfärgad hudutslag\' (L Kylmänen k 2894, SMSA).
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Kaarakka
leipäjuusto länsisuomi ruoka
Ruotsi
brödost, ugnsgräddad ost av nykalvad ko
Suomi
juusto, leipä-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
Leipäjuusto brödost som är likt den tornedalsfinska kahvijuusto bakades endast i västra Finland (Uusivirta 1982:106). Ost som som gräddas i ugn, mjölk från nykalvad ko.
Alkuperä
Pannu muistiin Syrjänen, Räsänen
Muokattu
2013-05-01
ketara reki länsisuomi
Ruotsi
slädstolpe
Suomi
tolppa, ketara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Rovaniemi, Jyykeä, Kemijärvi, Rovaniemi, Kemi, Simo, Sodankylä, Sodankylä, Rovaniemi, Ylitornio, Arpela, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Jellivaara, Parakka.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: keskiketaroissa-ei ole oksia pietty.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto oksaketara, kaplas, pii västfinska, ketara s fjätter i med (SMSA). Kort stolpe i släde mellan med och ovandel.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Kena, Paloheimo, Räsänen, Artimo, Hämäläinen, Rap
Muokattu
2013-07-19
plitata lainasana länsisuomi
Ruotsi
drämma till, slå till
Suomi
lyödä, roiskahtaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sarvisvaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Plittaan sinua korvale että mettiäisiä korvak kuunteleva.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, flitata, plitata v 'slå, drämma till' (SMS k 529).
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok.
Muokattu
2023-03-23
kiulu kotitalous länsisuomi
Ruotsi
(mjölk)stäva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Simo, Simo, Kemi, Alatornio, Ylitornio, (ylheinen), Kompelusvaara, jääväk-kiulup-patha
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kiulu s \'mjölkningskärl\'; även norra Savolax och nordkarelskan (P Soutkari k 2953, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Räsänen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen
kalahaukka lintu länsisuomi
Ruotsi
fiskljuse
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Rovaniemi, Jellivaara, Täräntö, Ylitornio, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
fi sääksi Latin Pandion haliaetus västfi, kalaha(v)ukka s \\\'fiskgjuse, larus, pandion\\\' (L Visti k 5385, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Airila, Tuovinen, Syrjänen, Artimo
ajeerata lainasana länsisuomi
Ruotsi
agera, mygla, söla
Suomi
aikailla, juonitella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ajeerata v 'trampa, gå rastlöst; ställa till besvär mm' (SMS k 105).
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
paskahottiainen lintu länsisuomi
Ruotsi
gråsparv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
\"vrt hottinen, hottiainen, paskahottinen, hottitrumpu. Västfinskt ord. paska, -hotti, -hottiainen, -hottinen, -rossi, -rottinen, -ryykkö, -rölli, -röllö, -tollakka, -tölö, -tönö \\\\\\\\\\\\\\\'gråsparv\\\\\\\\\\\\\\\'; östfi varpunen\" Latin Passer domesticus
Alkuperä
Pannu muistiin Artimo, Kaarakka
rääme sairaus keho länsisuomi
Ruotsi
skrufs i ögonvrå
Suomi
erite, rähmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi
Esimerkki
Kittilä: rämes sulla on silmässä rämettä, jollakin kun om pahhaa vettä päässä, niin tullee räämettä silmhin. Kittilä: räämä. Rovaniemi: räämä. Kuolajärvi: räämä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans räme. Silmässä oleva rähmä, vfi, räämä, rääme (vf och Kainulasjärvi) , rähmä, rähme (öf) 'ögonvätska, skrufs etc'. Deskr ord.
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Liljeblad, Artimo, Sipola. Pannu muistiin Virpi Ala-Poikela
Muokattu
2013-07-16
lakso länsisuomi luonto
Ruotsi
dal
Suomi
laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Arpela, ylheinen, Kätkäsuanto, Vesisaari, Rovaniemi, Alatornio, Kittilä, Jyykeä, Kemi,; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: tuohon lakshon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lakso s. dal (V Ikäheimo k 3410, SMSA).
Alkuperä
Häll, Isoniemi, Kaarakka, Rapola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
kevät länsisuomi näkymätön maailma luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
vår: mars-maj
Suomi
kevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Jyykeä, Lohijärvi, Arpela, Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: jos sattaa lumen ja on lehti puussa tullee pitkä kevät. Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Svappavaara, Lohijärvi, Kompelusvaara: tavalisina kevinä pruukaa niitä isoja kirsisääskiä olla., Jellivaara, Parakka: kurki keväälä huutaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kevä s \'vår\'; östfi kevät, även kevät i fiVi (ALE 543, SMSA). Kans kevä, keva/t/.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Rapola, Hämäläinen, Liljeblad, Isoniemi, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-13
ohra lääke ruoka länsisuomi kasvi
Ruotsi
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
aselaita vene länsisuomi
Ruotsi
nedersta båtbord
Suomi
venelauta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; s 'båts nedersta bräda'; endast fi Ylit och Alat (H Kangas k 3287, SMSA).
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2017-01-30