Uutisia

villiliha keho sairaus
Ruotsi
extra utväxt runt sårskada
Suomi
liikakasvain, arpikeloidi, keloidi, arpikasvain
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kainulasjärvi, Iänpuolen väylää; Son
Esimerkki
Villiliha saattaa kasvaa haavan ympärilä. Arto Vaas: Son semmonen ihon liikakasvu tulehtunheessa haavassa ko se alkaa paranemhaan...Oxykenolilla pruukathiin kuohuttaa mättää, villillihan keskeltä.
Alkuperä
Itkonen, Birgit Winsa-Löfroth, Arto Baas. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
liikaliha keho sairaus
Ruotsi
sår med onormal tillväxt av hud
Suomi
liikakasvain, arpikeloidi, keloidi, arpikasvain
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Erkki Kitkiöjoki: Joskus kuulin sillosten vanhain puhuvan kreuhtasta, ku jollaki kasvo ylimäärästä lihhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa villiliha, kreuhta.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
kun vanhaan Aatamin krapa ilmaus uskonto
Ruotsi
onödig, irriterande; misslyckad
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birgit Löfroth. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-08
Aatami: Vanhaa Aatami uskonto kirjakieli
Ruotsi
Adam: Gamle Adam
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-08
runo satu kirjakieli
Ruotsi
dikt
Suomi
runo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää, pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä ja kaikki on jättävä. Net on vain utukuvia toelisuuen rinnala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mäen Hermanni kirjotti tämän mettäkämpän seinäle koska Jussa piirsi samale seinäle ilkeitä pilkkaavia kuvia hänestä kuinka hän kulki lumessa kummalisesti viskomalla toista jalkaa laithaan. Hermannila oli yks suora jalka mitä ei menny suijuttaa ja silti mettätöissä meeterin lumessa. Jussa lopetti kiusaukset lukemalla Hermannin kertomusta. Hermanni haki vaimoa Haaparannan avisin kautta: Ystävälinen pitkä roiska mies paikka paikoin liianki pitkiä oikopaikkoja hakkee ystävälistä vaimoa. Hermanni sai vaimon mutta se ei ollu ystävälinen. Ordet runo finns inte i meänkieli. Man sa att Herman Oja skrev detta, utan precisering. Idag säger man dikti.
Alkuperä
Birger Winsa hört av John A Winsa Kainulasjärvi.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
paisti/n/pottu lainasana ruoka
Ruotsi
potatis som stekts i öppen eld, i aska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Syrjänen, Miettinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
peruna lainasana ruoka kasvi
Ruotsi
potatis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Från svenska päron. Pärer säger man på luleåmål.
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
fläskipottu lainasana ruoka
Ruotsi
potatis stekt i fläsk
Suomi
peruna paistettu porsaanlihassa, läskissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen)
Alkuperä
Hannula. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
keppikiisseli ruoka slangi
Ruotsi
amerikanskt fläsk stekt på pinne över eld (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Aejmelaeus, Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
wilsonin pinta lainasana ruoka
Ruotsi
amerikanskt fläsk
Suomi
amerikanläski
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
fläski ruoka etnisyys lainasana
Ruotsi
grisfläsk
Suomi
läski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Ennen sanothiin ette saamelaiset ei syö sianlihhaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
tuumet eläin
Ruotsi
juver
Sanaluokka
substantiivi monikko
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
nisa loru jellivaaransuomi poronhoito
Ruotsi
juverspene
Suomi
nisä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Jukkasjärvi, Svappavaara, Parakka
Esimerkki
Jukkasjärvi Jukkasjärvi, Svappavaara, maito laskee nishan ku net lyövät sinne (poron) tuuhmeen. Parakka: Mikä neljä? Neljä nissää lehmälä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tuumet.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
nisä eläin keho
Ruotsi
juverspene
Suomi
nisä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tuumet
Alkuperä
Artimo, Mattila, Miettinen, Liljeblad, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
En kielä enkä käske mutta kielän pois. Kaiken varoks, jokkut lissäävä. sananlasku loru
Ruotsi
Ja vare sig undanber eller förbjuder, men avråder allt. För säkerhets skull, tillägger en del.
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
kirjottaa kirjakieli
Ruotsi
skriva
Suomi
kirjoittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Jukkasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Fröökinä kirjottaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
runo musiikki
Ruotsi
dikt? sång
Suomi
runo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana. Nytt ord i Kemi under 1930-talet.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-07
supliiki ihminen kieli
Ruotsi
munläder
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, hyä sill-on supliiki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa suplinki
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
tälläjä ihminen kieli
Ruotsi
bra munläder
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
suplinki ihminen kieli
Ruotsi
munläder, talgåva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara, Purnu
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-03
lahtea lainasana kasvi lainasana-saame
Ruotsi
fuktig, mjuk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Inari, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Jäkälästä.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
pukinparta kasvi
Ruotsi
stagg, Nardus stricta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Jellivaara, Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki, Jellivaara, Rovaniemi, Kompelusvaara: hHirventakkuheinää eli pukimpartaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jussinparta, hirvennurmi, siantakku, äijänparta. Anses vara dålig hösort
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
hirventakkuheinä lääke kasvi
Ruotsi
ängshaverrot; ålandsrot, Tragopogon pratensis
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Hirventakkuheinää eli pukimpartaa. Utbredning. Ålandsrot är en sedan länge som medicinalväxt odlad art som fortfarande hålls i odling som prydnadsväxt. Den förekommer naturaliserad på många platser i södra Sverige. Första fynduppgift är från Bohuslän, där den hittades av P. Kalm. Uppgiften publicerades i artikeln Förtekning på några örter fundna i Bohus-Län 1742 i Kongliga Swenska Wetenskapsacademiens Handlingar 1743 (Nordstedt 1920). Användning. Arten omtalas som odlad för sin rots skull redan av Plinius. Roten (Radix Enulæ) har i Sverige använts som bland annat \'bröst- och magmedel\'
Kulttuuri taustaa sanasta
latin Tragopogon pratensis Utbredning. Ängshaverrot är vanlig i södra och mellersta Sverige, men saknas helt norrut. Småhaverrot förekommer bara i södra Sverige. Tillfälligt kan också underarten guldhaverrot förekomma. Första fynduppgift publicerades på 1600-talet (Nordstedt 1920). Användning. Nyman (1867) uppger att roten kan användas till mat och att späda skott kan användas som sparris (Asparagus officinalis). dålig hösort, men växten bör vara krukväxt i Norra Sverige
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03
Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. hautajaiset sananlasku
Ruotsi
När det ylar i öppna spisen är döden i antågande
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. Missä kaksi tikkua mennee risthiin se tullee kuolheen sanoma, sieltä mihinkä se pissiin nokka näyttää. (När det viner i den öppna eldstaden, så förebådar det budskap om död. Där två stickor går i kors, så kommer det budskap om död från det håll som den längsta toppen visar.)
Alkuperä
Harriet Pekkari i Minun Sanat. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-03