MEÄN SANA
Ruotti
gryning, skimmer
Suomi
sarastus
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: kävi semmonen kaju.
Lähde
Isoniemi, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
plötsligt uppkommande regnmoln med regnskur under åskväder
Suomi
yhtäkkiä kasvava sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Enontekiö
Esimerkki
Sieppijärvi, (ylheinen). Enontekiö, (ylheinen), Enontekiö: (ylheinen), iili nousee.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
vind
Suomi
tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ku s on klasi auki ja myötäilma.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
klar, frisk
Suomi
kirkas, raikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Korpilompolo: kajea ilma.; Korpilompolo
Esimerkki
Korpilompolo: ku on niin kaea ilma että vaarat vastaavat ku huutaa tai veisaa, nin se tietää satteita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
väder strax efter regn när det börjar klarna
Suomi
sää heti sateen jälkeen kuin se alkaa kirkastuun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen): päivän kajo.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
åstrand
Suomi
puronranta, -varsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
väder
Suomi
sää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: kukon laulu kaunist ilmaa. Parakka: jos pääskynen ylhäälä lentää se on kaunist ilmaa.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
molnfri himmel mellan omgivande moln
Suomi
pilvetön taivas pilvien välissä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Inari, Kittilä, Kompelusvaara, Jellivaara: kajoksesta kaiken päivää sattaa. Meän kieltä 1986: ja kajoksesta korkeimalla taivhaala kaiken päivän sattaa 1198
Lähde
Airila, Sirkka, Itkonen, Isoniemi, Artimo, Pekka Nikupeteri.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
morgonrodnad, gryning
Suomi
aamusarastus, aamunkoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
(regn)moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
sadepilvet hajoavat ja aurinko alkaa välkkyyn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki?, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
horisont
Suomi
horisontti, taivaanranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
himlavalv utan moln, blå himmel
Suomi
pilvitön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, näkkyy ihotaivas pilvirraosta.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
moln som spricker upp under regn
Suomi
pilvet jotka hajoavat sateen aikana
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara: kum pilvev vierestä aukasee ja näkkyy vanha taivas, nin se kajostaa, se tullee sae.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
handelsman
Suomi
kauppias
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana ruottista?
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
gryning annalkas
Suomi
aamu sarastaa, koittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä,
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hagelmoln
Suomi
pilvi joka sataa rakeita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Esimerkki
Vittanki, Kemi: raeiili eli raeäppö.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
djupgrav (vattendrag)
Suomi
syvähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
kylig, kall
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela: ilma on kalea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Luonto
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
omsvänga, svänga om
Suomi
kääntyä, mennä toiseen suuntaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Lähde
Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hal blankis el hal frusen mark, isgata
Suomi
lumeton, liukas jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kaljama s 'blankis' (Ruoppila 1967:k 76).
Lähde
Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi, Ajemelaeus.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
mörkt litet regnmoln
Suomi
tumma pieni sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: iilin kuppa ku nousee taivhaalle nakkaa vähäv vettä.
Lähde
Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hal blankis el hal frusen mark; molnfri himmel
Suomi
sileä, liukas jää; pilvetön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Arpela, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: taivas on niinku kaljama (pilvitön). Arpela, (ylheinen), Enontekiö, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi: niin on-kaljamala ettei voi marsia, ei se sopsaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaljamala.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05