Uutisia

kalpia luonto sää
Ruotti
kall, kulen
Suomi
kylmä, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Simo
Kulttuuri taustaa sanasta
väder
Lähde
Paloheimo, Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalsea luonto
Ruotti
kulen, ruggig, kylig, kall
Suomi
viileä, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vesisaari, Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi
Esimerkki
Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi: kalsea ilma.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaltheella lainasana luonto
Ruotti
på sned, i lutande ställning, på kanten av ngt
Suomi
vinossa, alaviistossa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kompelusvaara: tien kaltheella.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaltioinen luonto vesi
Ruotti
kallkällerik
Suomi
lähderikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
hurstimettä luonto puu
Ruotti
liten, dåligt växande skog, impediment
Suomi
huonokasvava metsä, hylkymaa, joutomaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
nukulainen ruoka kasvi
Ruotti
hampdån, dån, Galeopsis; (röd)plister, Lamium
Suomi
kirjopillike; valko, -punapeippi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Jellivaara, Kompelusvaara,; Parakka
Esimerkki
Parakka: nukulaisessa vain sitä tyveä purhan
Kulttuuri taustaa sanasta
Vars stam man äter. Möjligen felskrivning och borde vara nässla. Nokkonen på finska.
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
äitipuolenkukka kasvi
Ruotti
styvmorsviol, viola tricolor
Suomi
keto-orvokki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalttipuoi lainasana luonto
Ruotti
snedplats
Suomi
vinopuoli
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Laskit tyhmästi lauttala kalttipuoile Menit liian kaukaa selkää kosken 670
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalve luonto
Ruotti
molntäckt himmel, skugga
Suomi
pilvinen taivas; varjo
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: ja näin kalve on.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huornanen luonto
Ruotti
litet berg
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne, pieni vaara
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalve luonto
Ruotti
skymning
Suomi
hämärä, hämy, illankoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ottaa jo loukot kalfheeksi.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalve luonto länsisuomi
Ruotti
skugga; skydd, lä
Suomi
varjo, suoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Hakanen, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Vittanki, yökalve. Hakanen: naakin sauran kalvheessa. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshe.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katve skugga, lä; LS PerP kalve, IS katve
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Paloheimo, Liljeblad, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
hämytä luonto
Ruotti
börja skymma
Suomi
hämytä, pimentää
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ko alko hämyämhään, mutta mitäs siinä äijässä ennää 235
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huopissa luonto
Ruotti
i trakterna
Suomi
seudussa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Armasjärvi Armasjärvi: Näissä huopissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
huopa 'trakt'?
Lähde
Stig Aspholme. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalve luonto
Ruotti
skugga, skyddad plats för sol; gömsle
Suomi
varjo, kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki, Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, Sieppijärvi, Täräntö
Esimerkki
Karunki: täälä on kalvetta. Ylitornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Täräntö, Kompelusvaara: nosta pois kalfheshen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Främst skugga
Lähde
I. Tuovinen, Valonen, Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvehtia luonto
Ruotti
skugga, bli skuggigt, bli mörkare
Suomi
varjottaa, varjostaa, tulla pimeämmäksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo alkaa kalvehtimhan, jo alkaa ottamhan kalvetta. Kompelusvaara: estää kasuamasta tuota nuorta mettää, kalvehtii ja on haittana.
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huomenilta luonto
Ruotti
nästa kväll
Suomi
huomenilta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Tule sieki syömhään sirppipuuroa huomenillala! 1941, 1971 76 KEHRUJA JA 224
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvehtia luonto länsisuomi
Ruotti
skugga, beskugga
Suomi
varjottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara: mettä kalvehtii.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kalvehtia v 'skugga'; endast i nordfi och Sydösterbotten (S Niemi k 4216, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvenen luonto
Ruotti
skuggig
Suomi
varjoinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvepaikka kotitalous luonto
Ruotti
skuggigt gömställe
Suomi
varjopaikka, piilo-, kätkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvepäivä luonto sää
Ruotti
monlig, varm dag med uppehållsväder
Suomi
varjopäivä, pouta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalvittua luonto
Ruotti
beskuggas
Suomi
varjostaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
humuilma luonto sää
Ruotti
dimväder
Suomi
sumusää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
kamara luonto
Ruotti
ytskikt; jordtäcke
Suomi
maanpinta, ruokamulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi: maan kamara.
Lähde
Artimo, Paloheimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04