Uutisia

haka lainasana luonto
Ruotti
hage
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
jyngeli lainasana luonto
Ruotti
djungel
Suomi
viidakko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Fantoomeni assuu jyngelissä. Kyllähän joenvarretki välistä on täyttä jyngeliä
Lähde
Tage Lehto, Pajala. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keko eläin luonto
Ruotti
myrstack
Suomi
muurahaiskeko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ol laittanhek kekonsa nuin suureksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa mätäs
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kele, -jä lumi luonto vesi
Ruotti
bra vinterväder, gott vinterföre
Suomi
hyvä talvisää ja -keli
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jopa kuu kehhii, keleitä kuu kehhii.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelettyä kotitalous luonto
Ruotti
sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Suomi
heinänkasvo loppuu ja sammale alkaa kasvaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi
Lähde
Sipola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
siknaali lainasana ruoka
Ruotti
signal
Suomi
sikurijauho, kahvinlisäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Tavallinen.
Lähde
Virpi Ala-Poikela, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
elopelto luonto kotitalous länsisuomi
Ruotti
odlingsvall
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, elopelto, -pello s 'odlingsvall' (SMS k 618).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keleä luonto itäsuomi
Ruotti
hal, slipprig
Suomi
liukas
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, keleä a 'hal, slipprig\' (L Tuominen k 3619, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
ehtotähti luonto
Ruotti
aftonstjärna
Suomi
iltatähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kointähti ammula ja ehtotähti illala, vaikka se sama tähti on? toisena vuonna se näkkyy aamula ja toisena illala.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kannas luonto
Ruotti
näs, udde, landtunga mellan vatten
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keleä lumi luonto vesi
Ruotti
snöfri mark, el snöfri hård is
Suomi
lumeton maa, kova jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: kelehään kylmää maat.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: keleä on esimerkiks aivam paljas jää ja kova.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelhittyä luonto kasvi
Ruotti
sluta växa och bli mossig (sandmark)
Suomi
lopettaa kasvamista ja sammailtuu
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Sandrik mark mark där hö slutar växa och mossa uppkommer
Lähde
Isoniemi, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
etelärinne luonto
Ruotti
södersluttning
Suomi
etelärinne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: 192 Karl Pekkari Akneetan tiilit ja tilit Jalokorvanvaaran etelärintheessä oli monta savikuoppaa Näistä Kentän 1320
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieleke luonto
Ruotti
landtunga ut mot sjö, utskjutande klippa
Suomi
niemi, kielinen, maankaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Lähde
Artimo, Isoniemi, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
järvikylä kotitalous luonto
Ruotti
by vid sjö
Suomi
järvikylä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: No ei niissä järvikylissä. pikkujärvissä ole niin isoja. siinä 652
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
korva vene luonto vesi
Ruotti
brant sväng av vattenström i fors
Suomi
virran jyrkkä käännepaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki, Kätkäsuanto, Parakka, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara: siinä on aina vikevä vesi korvassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Som medför t ex att båt dras åt fel håll, orsakas av utskjutande landtunga el undervattensklippa, under forsörat finns ofta bakvatten
Lähde
I. Tuovinen, Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
avvassa luonto jellivaaransuomi
Ruotti
i öppna områden
Suomi
avoin alueessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Mukkavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Motsats till fjäll?
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kelitalvi luonto kotitalous lumi
Ruotti
vinter med lite snö och god före
Suomi
vähäluminen ja hyväkelinen talvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aukipää luonto
Ruotti
kal bergsknalle, bergstopp
Suomi
paljaslakinen kukkula, vaara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. paljaslakinen vaara
Lähde
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
hyllikuoppa lainasana luonto
Ruotti
jordtag
Suomi
paikka mistä kaivetaan täytemaata
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
falli luonto jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
fall, vattenfall
Suomi
putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: meilä ei ole fallia, on yksi falli, falhiin putoi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa linkka id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
karjakenttä luonto
Ruotti
fäbodsvall
Suomi
karjamajakenttä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Lohijärvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
eläke luonto
Ruotti
kallkälla
Suomi
lähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kellari lainasana luonto
Ruotti
tvärdjup (i vattendrag)
Suomi
hauta, jyrkkä syvä paikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on semmonen kellari että putoa varsir rannasta.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03