Uutisia

kulkuhöyry luonto sää
Ruotti
frostdimma som rör sig över mark
Suomi
kuurusumu, -höyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Alatornio
Lähde
Tuovinen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulkupaikka luonto
Ruotti
naturlig väg
Suomi
luonnontie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: vasitut kulkupaikat ne on hevosilla mistä pääsee toishiin maihin, vaarain alustoja ja ympäri jänkkiä ja kovia ja jänkämpäitä poikki.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulkureisu luonto
Ruotti
färdväg
Suomi
matkatie
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki: häätyy räknätä nek kulkureisut.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulkutie luonto
Ruotti
färdväg
Suomi
kulkutie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kullas luonto
Ruotti
flack kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kullinsänki kotitalous luonto
Ruotti
stubb på äng efter lie
Suomi
sänki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
lainas luonto lainasana-saame vesi
Ruotti
bredare sel ovan fors
Suomi
leveä suanto kosken ylhäällä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta grundare vadplats eftersom selet är bredare.
Lähde
Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulloontua luonto
Ruotti
oslagen hö som torkar
Suomi
kuivaava niittämätön heinä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulloutua luonto
Ruotti
oslagen hö som torkar under hösten
Suomi
niittämätön heinä joka kuivaa syksyllä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi: on kullounu heinä.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulmakunta luonto
Ruotti
perifer, avlägsen bebyggelse
Suomi
kaukainen maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulo luonto
Ruotti
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulo kotitalous luonto
Ruotti
gräsbrand
Suomi
ruohikkopalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulo kotitalous luonto
Ruotti
brunbränd mark efter gräsbrand
Suomi
ruskea maa ruohovalkean jälkeen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: se jääpi ninku vähänen kulo tähhän.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
lalva luonto
Ruotti
topp, -yta
Suomi
lalva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: siinä se vatkaa koskessa, sauvomen varsin veen lalfhan.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulo kotitalous luonto
Ruotti
oslagen hövall, slåttermyr
Suomi
kulottunut pelto, niittysuo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi, heinää mennee kuloksi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Muonio, Alatornio, Kainulasjärvi, ei sitä väylää auta jättää kulole (väyläniitty)
Kulttuuri taustaa sanasta
Hövall, slåttermyr där höet torkar och lägger sig på marken, gammal nerfallen hö.
Lähde
I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Rapola, Paloheimo, Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulojänkkä luonto kotitalous
Ruotti
slåttermyr som inte slås
Suomi
kulosuo, suo mitä ei niitetä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara?
Kulttuuri taustaa sanasta
Där höet torkar och lägger sig på marken (motsvarande ett års träda)
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulonen kotitalous luonto
Ruotti
torr, oslagen (hövall)
Suomi
kulottunut pelto
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
fuskata ihminen länsisuomi lainasana
Ruotti
fuska, lura, vara ohederlig
Suomi
pettää, menetellä epärehellisesti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, fuskata v 'fuska' (SMS k 656).
Lähde
Lars Lampinen. Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
lama kaakuri ihminen lapsi jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
mager stackare
Suomi
laiharaukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Om t.ex ett magert barn.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kuloniitty kotitalous luonto
Ruotti
slåtter med oslagen fjolårshö
Suomi
kulottunut niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kuloton kotitalous luonto
Ruotti
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulottaa kotitalous luonto
Ruotti
torka hö
Suomi
kuivattaa heinää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse: flotta fräken?
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulotus luonto
Ruotti
svedjebränning av slåtter
Suomi
niittypoltto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka vuosi met kulotimma sen niityn.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. keväällä heti lumen sulattua, kirren aikana suoritettava kuloheinän poltto efter snösmältning
Lähde
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
kulovalkea luonto
Ruotti
löpeld
Suomi
kulovalkea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
Okontrollerad eldsvåda (t ex på äng).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää