MEÄN SANA
Ruotti
arbetsstuga
Suomi
työtupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Elämä oli kovvaa arpestyykassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.
Muokattu
2024-06-27
Ruotti
bar rumpa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
Ruotti
bossa, vara översittare (nedl)
Suomi
määrätä (alentava)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Velimies useasti bossailee velipoikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför hossaila
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-06
Ruotti
ej återbesöka, ej återvända
Suomi
ei käydä, ei aukoa ovia uudesti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
En aio kertoa jälkiä. Mies ei kertonu jälkiä. Ei koskhaan: Mie kerron jälkiä. Aina kieltheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Alltid i negativ betydelse: Ei kertoa jälkiä. Iänpuolela voi jopa sanoa: Ettei ole parsinu jälkiä.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-22
Ruotti
varsågod, det var så lite
Suomi
kiitos
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ei kestä kiittää, ei kestä.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-09-21
ei parsia jälkiä
ihminen
Ruotti
ej återvända
Suomi
ei käydä uudesti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Mies ei parsinu jälkiä. Riitta Kotavuopio Olsson: Parsia jälkiä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kertoa jälkiä. Aina kieltheinen.
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
gubbe, farbror
Suomi
äijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää:.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-10
Ruotti
livets väg, livsstig
Suomi
elämäntie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Keino on jahtipolku. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
Ruotti
brinnande, brännande
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Söderström. Sirén, K. (1985). Sanningen om Liikavaara-Frans. Malmberget..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-17
Ruotti
luftstrupe
Suomi
henkitorvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-30
Ruotti
uppföra sig högfärdigt
Suomi
herrastella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
skratta skrockande, skrocka
Suomi
hekottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Hetkutti nauraa minua.
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
att nedsmutsa, förorena
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-07
Ruotti
avstånd
Suomi
matka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Holli oli liian pitkä ampua. Ei menny ampua tuohon holhiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska håll i betydelsen avstånd. Se på långt håll.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2023-12-02
Ruotti
tokstolle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Ja se pirun hotti. Den jävla token.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pörrö
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Tallennin user3423158
Muokattu
2024-07-12
Ruotti
i yrande tillstånd
Suomi
hourauksessa
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
Ruotti
skoja, svamla
Suomi
hullutella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-12
Ruotti
smeknamn, släktnamn, öknamn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”sukunimi »Huutonimi on se, miksi ihmistä käsketään.»” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
Ruotti
huttra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti
Esimerkki
Ivar Palo: Tässä hytisee syyspakkasessa.
Lähde
Ivar Palo, Ullatti.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-11
Ruotti
han, hon, den, det
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Nattavaara
Lähde
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
Ruotti
babbla, prata högt, tala i mun på varann
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälistä.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-15
Ruotti
kvällsgäst
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Tavalinen iltavieras tullee sisäle Sill on joulupussi 92
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
självgod
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Lainio
Lähde
Bergfors, G. (1930). Norrbotten: läsebok för skola och hem. 2. Uppsala: Lindblad. Uppgifter från folkskollärarna Axel Forsman i Nattavaara och J. FR. Halldén i Lainio..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-20
Ruotti
döing, död människa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Jaamikusjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24