Tulokset

suhka ihminen etnisyys lainasana-saame
Ruotti
släkt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
suituttaa ihminen
Ruotti
stänka, skvätta
Suomi
suihkuttaa, ruiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kun tryykäthiin lakanoita ja paitoja pruukathiin suituttaa vettä ettei tullu liian kuumaks ja paremin sai vaatheen sileäks.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-12-30
suloinen ihminen
Ruotti
underbar, söt, gullig
Suomi
suloinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-13
suola lainasana-saame jellivaaransuomi ihminen
Ruotti
tjuv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Suolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Många misstar ordet "suola" för betydelsen "salt" i naturnamn. Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källan "Gällivares samiska och finska ortnamn".
Muokattu
2024-05-09
syä niin ette parta tärisee sananlasku ruoka kieli ihminen
Ruotti
talessätt och uppmaning om att man ska äta ordentligt
Paikkoja
Järämä-Satter med omnejd
Esimerkki
Syä nyt, poika! Niin ette parta tärisee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanligt uttryck i byn. Muntliga källor
Muokattu
2024-05-31
syötat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
att äta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
talvisilmät ihminen näkymätön maailma ilmaus keho lainasana-saame
Ruotti
vinterögon, onda avsikter
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen förr
Kulttuuri taustaa sanasta
Talvetjalmet på Lulesamiska. En man reste från Jokkmokk över fjällen till Kaalasluspa och stannade över natten i en nybyggarstuga. Mannen kunde finska ganska bra men talade inte om det. På kvällen sade den ene av männen som bodde i stugan till den andre på finska: 'Hur ska vi göra med den här?' Då sade den andre, att han på natten skulle ge honom vinterögat. Mannen från Jokkmokk, som hade pengar på sig, gick då ut och flydde sin väg, ty han förstod att 'vinterögat' betydde en 'bösskula' (Sirkas lappby.)
Lähde
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Tallennin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
tarpot, tarpoot ihminen jellivaaransuomi vesi
Ruotti
traska, pulsa, plumsa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tattarainen lainasana ihminen etnisyys
Ruotti
tattare, zigenare (nedl.)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Ytterst få använder detta ord nuförtiden.
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
tekeva ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu työ
Ruotti
flitig, händig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
tietaat ihminen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
veta, ha vetskapen
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara med omnejd
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
tingata lainasana ihminen
Ruotti
pruta
Suomi
tinkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Betydelse pruta: Ylitornio, Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli hyvä tinkaamhaan hintaa.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin winsa
Muokattu
2023-06-04
tintti ihminen
Ruotti
smula, litet något
Suomi
pieni palanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Useasti kieltheinen: Et saa tinttiäkhään, et mithään. Ei mulla ole tinttiä rahhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: et saa äyriäkhään.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-25
tjiffa ihminen jellivaaransuomi kieli lainasana-saame
Ruotti
inhysning, del av svordom/skällsord
Sanaluokka
substantiivi interjektio
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Esimerkki
Saatanan tjiffa!
Kulttuuri taustaa sanasta
Tjiffa kommer mest troligt från det lulesamiska ordet "Stiffa" som betyder inhysning.
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-22
tjorpi jellivaaransuomi ihminen lainasana-saame
Ruotti
vulgär, oanständig
Suomi
vulgaari, sivistymätön
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Ungefär samma som "ruokoton". Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Muokattu
2024-06-27
tjänslinen lainasana ihminen
Ruotti
känslig
Suomi
herkkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Aapua; Suomen, Finska, Aapua
Esimerkki
Soon ihmiselle vähän tjänslistä. Tuntuu silla laila ku mie olen ruottalainen ette mie häätyisin osata ruottin paremin ku suomen. Det är för folket en känslig fråga. Det känns som att när jag är svensk så bör jag kunna bättre svenska än finska. Man i Aapua.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa herkkä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-01
tohru ihminen
Ruotti
trögtänkt
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi hidasälyinen; syn. hoksaamaton, tuppura
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Tuovinen
tosihurskas ihminen
Ruotti
djupfrom
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
tuhkalappalainen ihminen etnisyys
Ruotti
en ”riktig same” som bor i kåta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”tavallinen nimitys Peräpohjassa, tarkoittaa aito lappalaista, joka asuu kodassa." - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12
tuhnupieru ihminen jellivaaransuomi keho
Ruotti
äcklig smygfis som luktar sjukt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaara
Lähde
Muntliga källor. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-21
tulkki ihminen
Ruotti
tolk, översättare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, se on suu syämen tulkki
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka, Liljeblad
turkkuri ihminen
Ruotti
körsnär
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka
tyvipäänmies ihminen
Ruotti
rotändans man, stark man
Suomi
tyvipäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-07
tähystäjä ihminen
Ruotti
spejare, spanare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka