Tulokset

kylähullu uskonto lempinimi/haukkumanimi näkymätön maailma satu
Ruotti
bydåre
Suomi
kylähullu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kylähullu oli ennen ja piian vieläki viisas tyhmä joka kertoi elämän viishauksia, tietämättä mistä hän sai net. Ossaa paljon metafooria ja sanaparsia. Aiemin kylähullu oli analfabeetti ja se yks syy miksi käsite on kaonu. Mutta moderniseerinkin takia on keksitty vähemin alentavia sanoja samasta asiasta. Kyllä kylähulluja näkkee kaupunkissaki, mutta ei kukhaan halua antaa niile sellaista nimitystä. Nyt on "tietheelisempiä" nimityksiä. Kylähullu on pyhä ihminen monessa kulttuurissa. Mutta ei kaikki kylähullut ole pyhiä, sanoi filosooffi Platon 2400 vuotta aikaa. Platonila ittelä oli piian epilepsi ja häntä kututhiin pyhäksi. Raamatussa kylähullu on se aito ihminen joka on yksinkertanen ja sen takia viisas. Syfisti Khayam meinas ette vain kylähullut on toela uskovaiset. Kylähullu on mitä se on ja ei ole mitä se ei ole. Muut on toisin päin. Lissää tietoja: www.meankielenforlaaki.se
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-18
ruunankummi lempinimi/haukkumanimi hevonen kirjakieli
Ruotti
analfabet, idiot
Suomi
luku- ja kirjoitustaidoton
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pohjois-Suomi
Esimerkki
Tässä ei aleta ruunankummeija elättämhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kummisetä kastroidulle hevoselle. Analfabet. Henkilö, joka ei osaa lukea. Konkret betydelse. Gudfar till kastrerad häst salvetun hevosen kummisetä
Lähde
Paavo Lohvansuu. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-06-16
letuska ihminen lempinimi/haukkumanimi hyönteinen eläin
Ruotti
sengångare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Om människa, insekt, djur. T ex skalbagge.
Lähde
Tallennin Liljeblad
Muokattu
2013-05-02
losottaa lempinimi/haukkumanimi nainen
Ruotti
pinka, skvittra (kvinna)
Suomi
kusta, pissata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi
Esimerkki
Kuolajärvi: kusta losottaa.
Lähde
Tallennin Sipola
Muokattu
2013-05-13
Junkka paikannimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Parkalompolo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vanhaa
Esimerkki
Junkka on vanhaa nimitys Parkalompolosta. Junkkalainen on parkalompolainen. En tiä miksi.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-29
hammasrakko ihminen lempinimi/haukkumanimi jellivaaransuomi
Ruotti
något obetydligt
Suomi
hammasrakko
Paikkoja
Satter Jellivaara, Satter med omnejd
Muokattu
2013-06-19
lohmia termi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
vara slösaktig, frikostig
Suomi
tuhlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jos se antaa lohmimalla.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
hikilauvat suksi lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotti
skidor, svettbrädor
Suomi
sukset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
slang 'svettbrädor
Lähde
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Tallennin Lars Lampinen, Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
isämmaanreikä luonto lempinimi/haukkumanimi sää
Ruotti
nordlig riktning
Suomi
pohjoinen suunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kylmästi viimaa tuolta isämaar reijältä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-28
hongankolistaja lempinimi/haukkumanimi nimi slangi
Ruotti
lång person
Suomi
pitkä ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-21
kura käsi itäsuomi lempinimi/haukkumanimi ihminen vasen
Ruotti
vänsterhänt person
Suomi
vasenkätinen henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA). kura käsi s enbart Kolari östfi 'vänsterhänt person'; jfr korea käsi 'högerhand' (K Rantala 6125, SMSA).
Lähde
K Rantala / Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-23
nisävoijet alkoholi lempinimi/haukkumanimi jellivaaransuomi slangi
Ruotti
spritblask, svag alkoholdryck
Suomi
heikko ryyppö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter, Ullatti med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Det finns många ord från området kring samma företeelse.
Muokattu
2024-06-19
vonnu lainasana etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
finnpatrask, finnpajsare (gammalt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Suomen, Kainulasjärvi
Esimerkki
Nuot Suomen vonnut taas tulevat. Pirun vonnut! Kainulasjärvi: tuli taas noita Suomen vonnuja kylhään. Pirukhaan kun ei pysy kotona!
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans vonno. Se venni och venakko. Möjligen en förvrängning av venakko, gammalt nedlåtande ord för ryss. Från finska venäläinen, ryss. Kan även varar av ryska vnuk, karelska vunukka som betyder barnbarn. Ryska vnuk betyder barnbarn (manlig). Kvinnlig barnbarn blir ryska vnutjka. Det finns inga andra betydelser. Verbet vonjat är ryska och betyder lukta dåligt. Kan även vara från detta ord. Finska Tornealen har ordet vanja för rysk soldat. Och det lär finnas ett gammalt ryskt ord vodniak som lär betyda rysk soldat. Jämför med vatnik som används i Ukraina, nedlåtande om ryssar, Ordet vonnu användes allmänt i Tornedalen fram till 1970-1980-talen, men lär förekomma fortfarande i Haparanda-Tornio. Betecknade nedlåtande en finne. I viss mån jämförbar med finska hurri. Har dock ej använts de senaste decennierna, enligt vissa uppgifter. Har kopplingar till moderna ord som porstuasuomalainen, finskvänliga tornedalingar. Se även rajarasismi och rasifieerinki. Jämför med ordet spinkribba som var ett skällsord på finsktalande tornedalingar bland flottare i Pite älv under 1940-talet. Nämns i filmen Här har du ditt liv av Jan Troell. Det nämns inte om det var finnar som var spinkiga eller enbart om Eddi Axberg som spink-ribba. Slagsmål blev det i varje fall.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-19
Piuhti lempinimi/haukkumanimi nimi
Ruotti
Spjut, soldatnamn
Suomi
Sukunimi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö
Kulttuuri taustaa sanasta
Wanhainen, W.L. (1971). Liv och arbete i Norrbottens finnbygder. Luleå: Tornedalica.
Muokattu
2024-06-12
Bärtti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Bertil
Suomi
Bertti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kaiunlasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-08
hunsvotti reki ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
lymmel, odåga; baksäte på släde
Suomi
huonosti käyttäytyvä, lurjus, reen takaistuin
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin lars lampinen
lähtiäiset hautajaiset lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
begravning
Suomi
hautajaiset
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kraviaiset.
Lähde
Tallennin Paavola
Muokattu
2013-05-06
nakku länsisuomi eläin ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
honhund, tik
Suomi
naaraskoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Ylitornio, Vittanki.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: huoranakku.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nakku s. tik (om hund); endast i sydvästfi naakku och nordfi (ALE 91, SMSA).
Lähde
Kompelusvaara Vittanki. Tallennin I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus, Mattila, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
ämmänpieru lempinimi/haukkumanimi slangi kasvi
Ruotti
gammal röksvamp
Suomi
kuukunen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-17
lehmännuolema termi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
uttvinnad repända
Suomi
narunpää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-04-29
longaspenni termi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
10 penni mynt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemijärvi
Lähde
Tallennin Meriläinen
Muokattu
2013-05-13
luukyrpä eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
björn; benkuk (omskrivn)
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Liljeblad, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-23
löpöttää lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
göra slarvigt
Suomi
resuta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-05
Viiki lainasana jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Ludvig
Suomi
Ludvig
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Hakkas, Satter, Ullatti med omnejd
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-17