Tulokset

kaala kotitalous jellivaaransuomi
Ruotti
upphängningsanordning för matkärl, träkärl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu7
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa värkkilö
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
enu jellivaaransuomi lainasana-saame vesi
Ruotti
älv, å
Suomi
joki; puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu, Kaalaseno
Kulttuuri taustaa sanasta
Ylheinen ennen, Nattavaara.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-07-10
teh! jellivaaransuomi
Ruotti
lyssna, hör upp!
Suomi
kuule!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Purnuvaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans tih. Vertaa kuule! Vaiti!
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2015-06-02
Toijta jellivaaransuomi lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Toyota
Suomi
Toijta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara Purnu
lapea kotitalous jellivaaransuomi
Ruotti
spade
Suomi
lapio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara.; Purnu, Moskojärvi
Esimerkki
Purnu: lapea. Moskojärvi: lapea.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-04-14
jellivaaransuomi jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
gällivarefinska
Suomi
jellivaaransuomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sarvisvaara, Purnu, Killinki etc; Jellivaaran, Kilvo
Esimerkki
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Lähde
Gällivarebor under 1980-talet.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-21
skalmi lainasana jellivaaransuomi kirjakieli
Ruotti
pärm, bokpärm
Suomi
kansi, kirjankansi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalma id. Svenska skalm.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-19
karjanlanta jellivaaransuomi eläin
Ruotti
boskapsgödsel
Suomi
karjanlanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sonta, lantalainen.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-08
rynkkä, -a, runkka jellivaaransuomi
Ruotti
bärsele av träbrädor med rem över bröstet
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu8, Sarvisvaara7, Nattavaara2, Nattavaara1, Nattavaara3, tehtu rynkka
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Frella jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Fredrik
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Purnuvaara
Lähde
Markus Larsson, Purnuvaara. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-05