MEÄN SANA
Ruotti
morgonrodnad, gryning
Suomi
aamusarastus, aamunkoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
(regn)moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
sadepilvet hajoavat ja aurinko alkaa välkkyyn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki?, Arpela, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
horisont
Suomi
horisontti, taivaanranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
himlavalv utan moln, blå himmel
Suomi
pilvitön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi: Täräntö, näkkyy ihotaivas pilvirraosta.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
moln som spricker upp under regn
Suomi
pilvet jotka hajoavat sateen aikana
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Inari, Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Kompelusvaara: kum pilvev vierestä aukasee ja näkkyy vanha taivas, nin se kajostaa, se tullee sae.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
handelsman
Suomi
kauppias
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana ruottista?
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
moln som spricker upp och solen tittar fram
Suomi
aurinko loistaa, välkkyy pilvien välistä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kompelusvaara
Esimerkki
Vesisaari, Kompelusvaara: aurinko kajostellee.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
gryning annalkas
Suomi
aamu sarastaa, koittaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä,
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hagelmoln
Suomi
pilvi joka sataa rakeita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Esimerkki
Vittanki, Kemi: raeiili eli raeäppö.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
tvåbottnad
Suomi
kakspohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Dubbelbottnade sjöar finns det gott om i den samiska mytologin.
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
djupgrav (vattendrag)
Suomi
syvähauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
kylig, kall
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela: ilma on kalea.
Kulttuuri taustaa sanasta
Luonto
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
omsvänga, svänga om
Suomi
kääntyä, mennä toiseen suuntaan
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Lähde
Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hal blankis el hal frusen mark, isgata
Suomi
lumeton, liukas jää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kaljama s 'blankis' (Ruoppila 1967:k 76).
Lähde
Paloheimo, Artimo, Liljeblad, Isoniemi, Ajemelaeus.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
mörkt litet regnmoln
Suomi
tumma pieni sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: iilin kuppa ku nousee taivhaalle nakkaa vähäv vettä.
Lähde
Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
hal blankis el hal frusen mark; molnfri himmel
Suomi
sileä, liukas jää; pilvetön taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Arpela, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara: taivas on niinku kaljama (pilvitön). Arpela, (ylheinen), Enontekiö, Enontekiö, Sieppijärvi, Jukkasjärvi: niin on-kaljamala ettei voi marsia, ei se sopsaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kaljamala.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
utskärs liggande grynna el ö
Suomi
merikari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Lähde
Räsänen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
vägyta som slitits snett lutande vägkant
Suomi
kaltossa, vinossa, kalteva
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: sanothan kaltheksi.
Lähde
Itkonen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
slät klippyta
Suomi
tasanen kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
klippa, gråbergsklippa, berghäll
Suomi
kallio, -perä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vesisaari, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Esimerkki
Kainulasjärvi: kaivossaki se joskus vastaa silkka kallio. Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi: ei net olek ku kalliot, ei net olek kelvoliset.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
klippig
Suomi
kallioinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi: kallioista maata.
Lähde
Isoniemi, Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalliolohkare
luonto
Ruotti
klippbit
Suomi
kalliolohkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionkieleke
luonto
Ruotti
klipputsprång
Suomi
kallionkieleke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05