MEÄN SANA
Ruotti
strandbrink med överhäng
Suomi
luomi, luola rannan rinteessä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Sarvisavaara, Dokkas
Esimerkki
Kainulasjärvi, Sarvisavaara: luomen alla kätkissy, Dokkas: luomen syrjälä joessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Gömställe för t ex utter.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
sameby (Sverige), renbeteslag (Finland)
Suomi
paliskunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Turtola, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Muonio, Vittanki
Esimerkki
Turtola, Ylitornio, Enontekiö, Kolari, Muonio, Enontekiö, (ylheinen). Vittanki: täälä ei paliiskunnista puhuta.
Lähde
Tiesmaa, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luomi: olla luomela
luonto
Ruotti
mark med överhäng, hålighet
Suomi
luola, reikä, rinteen kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Enontekiö
Esimerkki
Kompelusvaara: ranta on luomela ku se ensiksi on jyrkkä ja sitte maa hempuu siinä päällä kaukaa, veem päälä ylempännä. Enontekiö, Kompelusvaara: kallioitakin ku upotethiim maahan?nin ensin kaivethiin luomele reunan alta (ku kaivethiin kiviä pellolta).
Kulttuuri taustaa sanasta
har ngt annat ämne under sig el hänger på en hålighet? urgröpning vid strand el liknande
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luomi: olla luomelhan
luonto
Ruotti
skreva, spricka, urgröpning, hålighet
Suomi
kuoppa, reikä, luola
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Inari, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: yläosa kilvelä, alaosa luomela. Inari, Kompelusvaara: kivel luomi, pahal luomi.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi, Itkonen, Rapola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
naturlig kallkälla
Suomi
luonnonlähde
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lähe ei kylmety talvela, mutta kaltio se vain jäätyy.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
luononvainio
luonto
Ruotti
naturäng
Suomi
luonnonvainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
naturlig kraft, naturkraft (person, natur)
Suomi
luonnonvoima
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kemi
Lähde
I. Tuovinen, Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
kallt, monligt väder
Suomi
kylmäpilvinen sää
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Täräntö: luoste ilmapa tuli ja ruthoon.
Lähde
Tiesmaa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
nordvästlig vind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), luoteistuuli.
Lähde
Häll.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
nordvästligt moln
Suomi
luodepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa äppö
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
skär, grund, udde
Suomi
kari; niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala
Lähde
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
nordsida i tall
Suomi
männyn pohjaspuoli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: päreppuuksi kattoa lupposelän männyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Som är beklädd med skägglav.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
älvnacke
Suomi
joenselkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa.
Lähde
Sipola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
forsnacke
Suomi
koskenniska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Knappast ett levande ord?
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
strid fors vid sjöutlopp
Suomi
koski järvijoenalussa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki, Parakka, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Oklar betydelse i Kompelusvara.
Lähde
Itkonen, Sjöström, Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
älvutlopp, bäckutlopp
Suomi
joenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
sjöutlopp
Suomi
järvijoenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Kemi, Inari, Kuolajärvi, Kemijärvi, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, Ylitornio, (ylheinen); Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kokkouvas syksylä järvil luusuiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joenleuka, joensuu. sjös utloppsmynning? (mer sällan, inlopp i sjö, udde vid inlopp)
Lähde
Itkonen, Tuovinen, Tapainen, Artimo, Meriläinen, Paloheimo, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
älvutlopp, bäckutlopp
Suomi
joenalku, -suu
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
lyhyen päivän aika
luonto
sää
Ruotti
vintertid
Suomi
sydäntalvenaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
tjurvedsaktig, ofta på nordsidan av barrträd
Suomi
lylynen, käyrä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Arpela, Svappavaara
Esimerkki
Arpela, (ylheinen). Svappavaara: airot hyötykuusesta, ei lylysestä.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
hemmansägo, motsats lappland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
mjölkningssommar
Suomi
lypsykesä, maitorikas kesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio
Esimerkki
Kompelusvaara, Alatornio, (aika ylheinen): ku ukkononen pannee lehmä parrele tullee huono lypsykesä. Kompelusvaara: ku lehmät laskee ulos ni jos karjankyntheen sattaa, ensipäivänä, se tullee hyä lypsykesä.
Lähde
Hannula, Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
sommar med mjölkrika kor
Suomi
lypsykesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
grop i mark
Suomi
kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21