Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus
Kulttuuri taustaa sanasta
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän.
Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin.
IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Lähde
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Svappavaara, Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Kemi
Esimerkki
Svappavaara: Joukhainen itkee vuosittain puoltansa (om den är skjuten, lintu) Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Raisinvuono, Raisinvuono: Mit-aikkaa vuesta?, Kompelusvaara: Jos Paavalin päivälä vasten yölä sattaa tie umpheen, se tullee nöyrävuosi, jos puolitiehen se tullee puolivuotta (halvskörd), jos ei tuiskua tullee täysivuosi (helskörd), Kittilä: Joulusta kuus kynttilhän, siitä kolme mathin, siitä kuukausi maarijhan, siitä kaheksan erkhin, siitä viis juhanekshen, neljä jaakhon?kaks laurhin, kaks perttulhin, viis mikkelhin, viis pyhämiesthen, (eli) mikkelistä viis kekrhin, siitä seittemän joulhuun.
ordspråk om ungar som äter blåbär och blir grisig runt munnen
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Gliring som är hämtad från ”Sotarens serenad”.
Lähde
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
Ei talvi tule taakse kattomatta, eikä kesä kertomatta. Pyhämiesten suvi poistaa lumen.
sananlasku
sää
Ruotti
Vintern kommer inte utan tillbakablickar. De heliga männens tö tar bort snön. Sommarn kommer inte utan berättelser om det kommande.
en magisk ramsa som mumlades innan man använde yxan
Paikkoja
Svappavaara, Vittanki
Lähde
Tolonen, G. (1954). Svappavaara: med glimtar från kringliggande byar i Vittangi församling : hembygdsbok. [Kiruna]: [Wallerströms bokh.]..
Tallennin Järämä-Satter
Som du lever så ser du verkligheten. Som du ropar så svarar skogen med ett eko. Så som i himlen, så ock på jorden. Det vimlar av ordspråk om naturen som en spegelsal för det egna medvetandet. Himlen och Naturen som Gud är ett eko. Närmare än så kommer du inte. Men nästan ansikte mot ansikte.
Kulttuuri taustaa sanasta
Merkittee ette niin kuin ellää ja käyttäytyy niin näkkee. Niin kun huutaa niin mettä vastaa. Kulttuurin peilisalista on paljon sanaparsia. Taitheessa sanothaan ette niin kun taivhaassa niin kans maassa. Sama asia. Taivas on yks kaiku joka vastaa ihmisen välittömässä muoossa. Kasvotusten ei pääse Luontoa eli Jumalaa. Kaikua lähemäks ei mene tulla.
Om barnen gräver gravar och gropar, så kommer bud om död.
Suomi
sanaparsi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
1.Takanvinkumus aavistaa kuoleman sanomaa. Missä kaksi tikkua mennee risthiin se tullee kuolheen sanoma, sieltä mihinkä se pissiin nokka näyttää. (När det viner i den öppna eldstaden, så förebådar det budskap om död. Där två stickor går i kors, så kommer det budskap om död från det håll som den längsta toppen visar.)
2. Jos puhumattomat lapset kattovat jalkain välistä, sillon tullee kuolheen sanoma. (Om icke-talande barn tittar mellan benen, så kommer det budskap om död.)
3. Jos lapset joikkaavat ja on liikutuksissa siitäki tullee kuoleman sanoma. (Om barnen jojkar och är i sinnesrörelse, så kommer även av detta budskap om död.)
4. Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, så kommer det då bud om död.)
5. Jos oikea korva soipi, niin miehenpuoli lähtee, ku vasenpuoli soipi niin joku vaimo kuolee. (Om höger öra ringer, så är det någon av manskön som går bort, när vänster öra ringer, så dör någon kvinna.)
6. Ku kirkonkello lyöpi oikehan korvhaan sukulainen kuolee. Ku kirkonkello lyöpi vasemphaan korvhaan vierhaita kuolee. (När en kyrkklocka slår i höger öra, dör en släkting. När en kyrkklocka slår i vänster öra, dör obekanta/främmande.)
Lähde
Harriet Pekkari.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-02
Juomakan Iisko se vuorson tappoi joka ei ollut oma, Juomakan Iisko se vuorson tappoi joka ei ollut oma. Minun raukan se kärsiä täytyi joka oli koko soma.
ihminen
mies
musiikki
sananlasku
Ruotti
en visa av Salomon Stålnacke Monkka
Paikkoja
Kaalasvuoma, Jukkasjärvi
Lähde
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Tallennin Järämä-Satter
Ordspråk ang. varför gamla byn Kilvo aldrig växer/växte.
Lähde
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-13
Ko käki kukkuu niin pittää nostella ilhmaan sen tavaran mitä halvaa lissäävän. Ja huiskuttaa sitä. Jos esim halvaa rahhaa niin häätyy huiskuttaa pörsiä missä oon klopoja.
sananlasku
Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Sillä meinathaan ette puhekieli ymmärtää korvitten kautta mailmaa paremin kun kirjakieli, jota opithaan silmitten kautta. Puhekielessä on säilynyt sanaparret, metafoorit ja kuvaukset. Kirjakielessä net menetethään ja keksithään uusia yksinkertasia merkityksiä vanhoishiin sanaparshiin, kuten Keisarin uuvet vaatheet.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Kun äidi kuolee se on kun talon peräseinä revithään pois.
sananlasku
Ruotti
När mamma dör är det som ena gaveln i huset försvinner.
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kotona sanothaan ette kun äidi kuolee se on kun talon peräseinä revithään pois. Talo tullee koleaks ja viima vettää laattiala. Kyllä meiläki kävi niin. Peräseinä katos.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-08
Kärentöjärveltä meni poikansa kanssa Norjaan keituria paimentamahan. Päivät hän tunturia kiipesi ja keituria paimensi. Yöt hän makasi elävissä ryysyissä.
satu
nainen
musiikki
sananlasku
Ruotti
skillingtryck av okänd om Greta-Kaisa Roskaharku
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Om hon som ogift kvinna vandrade iväg med sitt barn.
Lähde
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Tallennin Järämä-Satter
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Tallennin Järämä-Satter
Ranta-Rönnlund, S. (1971). Nådevalpar: berättelser om nomader och nybyggare i norr. Stockholm: Askild & Kärnekull. Samt: Ranta-Rönnlund, S. (1978). Sist i rajden: berättelsen om ett uppbrott. Stockholm: Askild & Kärnekull..
Tallennin Järämä-Satter