Uutisia

pihlajanmarja ruoka lääke näkymätön maailma
Ruotti
rönnbär
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kusiumpheen pihlajanmarjoja, veen kans, että se tullee vetheev voima, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Rönnbärsgelé är välbekant, men förr syltades också frukterna eller användes vid brännvinsbränning. Rönnbär ansågs vara verksamt mot såväl njursten som skörbjugg. Veden gav bra slöjdvirke och bladen utnyttjades som vinterföda till boskapen. Rönn odlas ofta i parker och trädgårdar och flera olika namnsorter förekommer, till exempel sötrönn ('Edulis') och pelarrönn ('Fastigiata').
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2012-09-05
ahmajäsen keho poronhoito
Ruotti
plats mellan sista nackkota och huvud (ren)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: ahmajäsen se on siinä niskakiirheessä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kiljansilmä. Plats där järv först hugger när den tar ren
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Tuovinen
Muokattu
2012-09-03
kätky itäsuomi lapsi
Ruotti
vagga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liekku, kehto västfi, kehto s vagga'; östfi kätkyt id (ALE 418, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2012-09-01
ruoho, ruuho kasvi
Ruotti
gräs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara9, Ullatti1
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-08-30
Aamula kulkee persettä myöten, illala etheenpäin.
Ruotti
Går baklänges på morgonen och framlänges på kvällen
Kulttuuri taustaa sanasta
Uunin pelli / Ugnsspjället
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
aamu/v/yö
Ruotti
strax före gryning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
morgonsidan (av natten)
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
aakkosansa metsästys
Ruotti
snara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
a-formad
Lähde
Meän kielen sanakirja (Kenttä/Wande). Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
uusimaito länsisuomi kotitalous ruoka
Ruotti
nymjölk från ren el ko av nykalvad ren el ko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, terni on se ruoka joka keitethään uuesta maijosta tai nenämaijosta
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, uusimaito s 'första mjölken efter kalvning'; endast mellersta och norra Tavastl och Sydösterbotten och nordfi; allmänfi ostmjölk; östfi pihkamaito m fl id (ALE 331, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2012-08-29
juokale
Suomi
humalainen
Muokattu
2012-08-26
juokseva
Suomi
riittoisasta langasta sanotaan juokseva eli riittoisa
Muokattu
2012-08-26
juopmu
Suomi
suolaheinä
Muokattu
2012-08-26
juosten kustu
Suomi
tehty huolimattomasti
Muokattu
2012-08-26
juovattaa
Suomi
seurata, kulkea perässä
Muokattu
2012-08-26
juumaa
Suomi
kylmän veto, ouhaltaa kylmää sisälle,  suonen vetoa, kolotusta
Muokattu
2012-08-26
jälestä, jälkhin
Suomi
jälkeen
Muokattu
2012-08-26
jänes
Suomi
jänis
Muokattu
2012-08-26
jänkkä
Suomi
suo, suosta tehty niitty
Muokattu
2012-08-26
jästi
Suomi
hiiva
Muokattu
2012-08-26
jöö, pittää jöötä
Suomi
kuri, pitää kuria
Muokattu
2012-08-26
Kaaloa, kaalata
Suomi
kahlaa
Muokattu
2012-08-26
Kaalo
Suomi
kylmä,kolea 
Muokattu
2012-08-26
kahakkätheen
Suomi
edestakaisin
Muokattu
2012-08-26
kahveli
Suomi
haarukka
Muokattu
2012-08-26
kahveri
Suomi
komero
Muokattu
2012-08-26