Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Alatornio, Korpilompolo, Ylitornio, Enontekiö, Jukkasjärvi, Jellivaara, Parakka, Kompelusvaara: Oikhein krapisee vikatheessa se lappalainen. Svappavaara: Net ei ole nykyset lappalaiset muuta ku panna hännäm persheessen ja laukottaa kivelihön, sinne omhan tunturhiinsa, ettei vuotuttais jäljekhän. Ullatti.
Lähde
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kaarakka, Paavola, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola.
Tallennin Birger Winsa
Kompelusvaara: Mitä länsi näyttää sen se täyttää (hyvä tuuli ja suunta), Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kainulasjärvi, Kompelusvaara: Lännessä on noussu niin koa viha iänpuolisia vasthaa (lestaatiolaisuus).
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet . De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa. Därav några fraser om kylan och mörkret. Se Pissperi.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
"Pimeä ko Pispärkissä". Sanothiin ennen. Vieläki kuulee Tornionlaaksossa: "kylmä ko pissbergissä!
Kulttuuri taustaa sanasta
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet. De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa.
Lähde
I Tuovinen, Viktor Brönnström.
Tallennin Birger Winsa
Koira loisasi runkhaan. Piian vain minun kylässä loisathaan, siis slangia kusethaan. Koira loisaa ja kyllä päistyny mieski loisaa. Ja kun näin vasta lumirungassa talon laijala koiran kusta niin se oli alentava ajatus kusemisesta. Loisathaan väährään paikhoin ja kusthaan moraalisesti oikeissa paikoissa. Loisata on haukkumasana kusemisele.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa