Uutisia

pelli lainasana kotitalous
Ruotti
bakplåt
Suomi
uunipelti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Leiväntaikina piti seisoa vähän aikaa pellilä ennen kun panthiin peshään.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-06-21
jitarri lainasana uskonto musiikki
Ruotti
gitarr
Suomi
kitara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
HE Ylivainio: ”Hiivatin rautalanka mysiikki ” sa en religiös man om gitarren.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-19
kalve luonto jellivaaransuomi
Ruotti
skugga, gömsle, undangömd plats
Suomi
varjo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Jellivaaransuomi: kalvet.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
kainulainen ihminen satu näkymätön maailma etnisyys
Ruotti
enspråkig person boende i Kalixbygden som talar svenska/överkalixmål, kalixbonska
Suomi
kainulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Winsa, Jierijärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kainulainen karppisääri, Meän kieltä 1986: Kainulainen karppisääri, torniolainen toisenlainen. Vilkuna har samma belägg från Nordösterbotten: Kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves. Vilkuna belägg från Kolari: Pitkä kun kainulainen. Alma Juntti-Winsa Jierijärvi: Kainulainen soikka naama. Kustaa Vilkuna har ett belägg från Matarenki: Kainulainen kaitanaama, kaljapuuron purskuttaja. Vesivellin velskuttaja. Kaitanaama benämningen finns även i västra Finland om folket i Österbotten. Österbottningar kallades för kainulaisia ännu 1734, enligt Vilkuna. Tornionlaakso: Piru ymmärsi kaikki kielet mutta ku se tuli Kainhuusheen se sano: Tätä kieltä ymmärä pirukhaan. Meän kieltä 1986: Ei kyllä net puhuit sammaa mutta nuot Kaihnuulaiset net vähäsen sitä heän punskaansa 3924 ,
Kulttuuri taustaa sanasta
Enspråkig person i Kalix älvdal, söder om byn Hoppet, i Överaklix och Kalix kommuner, talar överkalix mål, kalixmål. Bara ett belägg på att man sa kainulainen kaitanaama. I Savolax finns några belägg på: Kainulainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä (SMS murrearkisto). Kainulainen karppisääri var allmänt förekommande i västra Tornedalen.
Lähde
Alma Juntti (född Winsa), Jierijärvi, I. Tuovinen, Airila. Kustaa Vilkuna: Kainuu - Kvenland. Nertecknat av Pekka Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
kainulainen etnisyys
Ruotti
kvän
Suomi
kveeni
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
En del kväner i Nordnorge menar att deras självbeteckning är kainulainen. De kallar sitt språk för kainun kieli.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-15
inlaaka lainasana
Ruotti
inlaga
Suomi
liite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Aejmelaeus. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-14
mora ruoka poronhoito kasvi
Ruotti
del av renlav som ren inte äter
Suomi
jäkälän osa mitä poro ei syö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-11
ajeerata lainasana länsisuomi
Ruotti
agera, mygla, söla
Suomi
aikailla, juonitella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ajeerata v 'trampa, gå rastlöst; ställa till besvär mm' (SMS k 105).
Lähde
Muonionsanoja. Muoniolainen mies, 2006, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
tynkki, tunkki lainasana
Ruotti
dunk
Suomi
kanisteri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
jmf tynkki
Lähde
Kyyttikirja. Förf. Inga-Britt Uusitalo. Tallennin Lars Lampinen, Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
dumkrafti lainasana
Ruotti
domkraft
Suomi
tunkki
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-06-07
jieskata
Ruotti
gnida, gnugga, hugga upprepat
Suomi
jyrsiä, hakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Lähde
Tapio Lähteenmäki. Nedtecknat Lars Lampinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-07
utukuva satu
Ruotti
drömbild, fantasibild
Suomi
haavekuva, mielikuva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Birger Winsa: Mie en ole kuullu muuala kun Mäen Hermannin runossa: Täälä se Jussa liettää, aikaa turhaansa viettää. Pilvilinnoja rakentaa, onneansa korkeale asettaa. Mutta luultu onni on pettävä, ja kaikki on jättävä. Net ei ole kun utukuvia toelisuuven rinnala.
Lähde
Paloheimo. Nedtecknat: Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-05
tingata lainasana ihminen
Ruotti
pruta
Suomi
tinkiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Betydelse pruta: Ylitornio, Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli hyvä tinkaamhaan hintaa.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin winsa
Muokattu
2023-06-04
tingata ihminen
Ruotti
argumentera, ifrågasätta, käbbla; gräla, diskutera
Suomi
riidellä, keskustella, kyseenalaistaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ylitornio, Sieppijärvi, Alatornio, Alatornio, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Ylitornio.
Esimerkki
Vittanki: Mie tinkaan methan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse pruta (Ylitornio, Vittanki)
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-04
pokeetti lainasana vene satu työ
Ruotti
håp, snipa, strömbåt, forsbåt, roddbåt
Suomi
koski-, soutuvene
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Täräntö; Winsa
Esimerkki
Birger Winsa: Sain Facebokin kautta kuulla Narkauksen miehiltä koska pokeetti tuli Kainhuun väylhään. Narkauksen kulutusjätkät kuttuthiin Pikku Luulajan väylhään kulutuksheen. Het otit nelilaitaset venheet mukhaan. Tämä oli 1947. Mutta Pikku Luulajan väylän koskia ei menny laskea nelilaitasella, sillon net olit vielä koskemattomina. Liian suuret kosket. Niin jätkät jouvuit kuljethaan vetämällä pitkin mettiä omia venheitä alas koskia. Luulajan väylän jätkät laskit pokeetila alas koskia. Siittä jälkhiin kiusathiin heitä ette Narkauksen jätkät kulutit pitkin mettiä, ei väylässä. Sillon ostethiin ensi pokeetti Narkauksheen. Siis aika vasta. Nolot miehet tulit kotia nelilaitasten venheitten kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pokeetti är kortare än nelilaitanen, har en relativt hög, rundad form, bägge ändarna är spetsiga. Används i flottningen för att åka i forsar. Kallas för håp, snipa och strömbåt i Västerbotten. Meänkieli har ordet huopata, ro båt baklänges. Det är precis vad man gör när man åker nerför forsar.
Lähde
Naamakirja, Facebok, Narkauksen sivulta. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-06-04
varmasti
Ruotti
säkert; sannolikt
Suomi
varmasti; luultavasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä soon varmhaan menny. Nog har han sannolikt gått. Eller han har säkert gått. Hän on menny betyder han har gått. Varmasti är stundtals tvekande.
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-03
vishiin lainasana
Ruotti
troligen, förmodligen
Suomi
luultavasti, todennäköisesti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Markitta
Lähde
John Josefsson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-03
vishiin lainasana
Ruotti
förmodligen
Suomi
luultavasti, todennäköisesti
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Alatornio: Siivitten ääntä se vishin on. Parakka. Kainulasjärvi: Vishiin se on niin.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-03
pottu lainasana ruoka itäsuomi satu kasvi sananlasku
Ruotti
potatis
Suomi
peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Alatornio, Ylitornio, Sieppijärvi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Vesisaari, Kittilä, Sodankylä, Sodankylä, Simo, Alatornio, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Kemi
Esimerkki
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Lähde
Nirvi, Syrjänen, Hannula. Tapainen, Rapola, Liljeblad, Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-06-02
tih! lainasana jellivaaransuomi
Ruotti
hör, lyssna, tyst!
Suomi
kuule! vaiti!
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara, Nattavaara, Sarvisvaara, Hakanen, Nattavaara, Nilivaara, Satter.
Esimerkki
Tih!
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans teh! Vertaa kuule id. Hyvin ylheinen ja tyypilínen jellivaaransuomen sana. Yhtä ylheinen kun tyhä, joka merkittee vain. Väitethään ette se on ryssän kielen laina: Tiha sama merkítys. Vertaa saju.
Lähde
Birger Winsa, Torbjörn Ömalm.. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-05-23
kummata lainasana ruoka
Ruotti
skumma mjölk
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Simo, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Paloheimo, Hämäläinen, Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-15
kulmut kasvi
Ruotti
boss, hömjöl
Sanaluokka
substantiivi monikko
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-05-14
aivan
Ruotti
alldeles
Suomi
täysin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara1
Esimerkki
Sie olet aivan oikeassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ihan tosi ja täysin oikeassa.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-05-12
antaa nahkaan ihminen
Ruotti
ge stryk
Suomi
pieksää, antaa selkäsaunaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ennen vanhaassa lapset sait selkäsaunaa ja jokku lupasit kostaa ja antaa nahkaan.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-05-08