Uutisia

vilkin vaate
Ruotti
näbbsko av garvat läder
Suomi
nahkakenkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, (aika ylheinen)
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-08
tyvipäänmies ihminen
Ruotti
rotändans man, stark man
Suomi
tyvipäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-07
lalvapäänmies ihminen
Ruotti
trädtoppsman, svag man
Suomi
latvapäänmies
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Birger Winsa: Kotona puhuthiin tyvi- ja lalvapään miehistä. Uitossaki käsite mitä ittekuki piti tehhä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa tyvipäänmies.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-05-07
takatalvi lumi sää
Ruotti
eftervinter
Suomi
takatalvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Tulee silloin kun vilja on jo oraalla. Ylh.
Lähde
Jukka Korva. Källa Kaarakka.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-04
kutoa väävistoolila
Ruotti
väva i vävstol
Suomi
kutoa kangaspuilla
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-05-02
tuhkalumi lumi
Ruotti
asksnö
Suomi
tuhkalumi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruotkomaa
Esimerkki
Roland Jatko: Paljon tuhkalunta, syöpi jo ylös hangen | Mycket asksnö, äter redan upp skaren.
Kulttuuri taustaa sanasta
Man strödde aska från spisen på trädgårdens snö. Då smälte snön fortare och askan blev till näring i trädgårdens åkerland. Förekommer fortfarande i viss mån där det finns vedeldade bastun och spis.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-04-30
hiiskhaus ilmaus
Ruotti
knystning
Suomi
hiiskahdus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: ettei hiiren hiiskhausta kellekhään. Muuta ko mene ja 3729
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen, Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-29
vaivata
Ruotti
oroa, besvära
Suomi
vaivata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Älä vaivaa häntä. Kyllä hällä on jo tarpheeksi vaivoja.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-04-27
knakertaa eläin
Ruotti
gnaga
Suomi
kalvaa, jäytää, jyrsiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Hiiri knakertaa puuta eli juustoa. Usseimiten soon elläimet jokka knakertavat.
Lähde
B Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-27
pahkamalja kotitalous
Ruotti
vrilbunke, bunke av vril
Suomi
puumalja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
Tuhkamelta paikannimi
Ruotti
Tuhkamelta
Suomi
Tuhkamelta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Tällä nimellä kutsuttiin Kittilän pitäjässä eräitä Kittilän kylässä, ala-Kittilässä, Marjalan talon kohdalla aidan takana olevaa tuhka-hiekka-aukiota; lieneekö sitten paikannimi, Tuhkamelta, vai yleisnimi, tuhkamelta? Vertaa tuhkamella.
Lähde
Källa: Artimo. Nedtecknare Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
tuhkakruuti lainasana metsästys
Ruotti
sämre krut
Suomi
kehno ruuti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
tantistua keho
Ruotti
stelna
Suomi
jäykistyä, kangistua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Vittanki, Kompelusvaara, Kittilä, Kittilä
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-24
luukyrpä eläin lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
björn; benkuk (omskrivn)
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Liljeblad, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-23
saikata ihminen
Ruotti
snubbla, fumla, vimsa, leva om, klanta sig etc
Suomi
sählätä, olla kahden vaiheilla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-18
tuohikota rakennus etnisyys metsästys
Ruotti
näverkåta, lavvu med näver som väggar
Suomi
tuohikota, laavu, lapinkota
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tuohikotia on vieläki Mustajärvessä, sannoo Väinö Jatko.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lavvu
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2023-04-15
tuohi kalastus puu
Ruotti
björknäver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-15
huunpurema sairaus näkymätön maailma
Ruotti
andeväsens bett
Suomi
huunpurema
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Lars Lampinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
uu näkymätön maailma
Ruotti
andeväsen
Suomi
henki, olento
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Muita sanoja: huu, uunpurema
Lähde
Artimo. Nedtecknat Jukka Korva. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
näkijä näkymätön maailma
Ruotti
synsk person
Suomi
näkijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Man blev synsk om man tvättade ögon i vatten som använts för liktvätt, eller torka sig i ansiktet med liklakan. Tarkempia tietoja CD:ssä.
Lähde
Paavola, Artimo, Miettinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
löysihamphaat lainasana ihminen keho
Ruotti
löständer
Suomi
hammasproteesi
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi. Tornionlaakso.
Esimerkki
Vanheemilla oli aiemin löysihamphaat vesiklasissa sängynpöyvälä. Vähän ilkeältä tuntui lapsile.
Lähde
Lars Lampinen 2005-12-10. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-14
kullinpesä slangi nainen keho
Ruotti
fittas; sköte
Suomi
vittu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Ordagrannt kukbo.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-13
haltia satu näkymätön maailma etnisyys
Ruotti
naturväktare, röda väsen med samekläder, kort
Suomi
luonnonvartija, pieni kummitus punaisessa saamepuvussa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Nattavaara.
Esimerkki
Meän kieltä 1986: niin siihen jäävät haltiat. Niin sano entinen Sumppu Saara mulle.
Kulttuuri taustaa sanasta
3 dm lång, en gammal man i ansiktet, bar tofsmössa, var i samekläder, hade kall hand. Underjordiska små män, ca 1 m, fanns t ex i skogen. Röda kläder. Kan bo under ladugårdar och kan bli mycket arga om kon råkar urinera på deras köksbord. Renskötaren Sannan Jussa från Narken var född i en lavvo, sametält mitt i skogen under 1800-talet. Han var nästan ett med naturen. Han hade sett dem på midsommarnatten. Vackra ungdomar. Han pratade med dem och frågade om renar. De berättade var renarna fanns och frågade vart stigen bär. Jussa gav råd. Och fann dagen därpå renarna där som lovats. De är mycket snälla, vackra och trevliga, sa Jussa. Om man uppför sig väl med naturen. Naturens väktare. Man skall följa naturlagarna som väktarna bestämmer, t ex att aldrig sova på en stig, eller göra en eld. Inte göra sina behov där väktarna har sin bostad under t ex en gran. Ursprunget till Jenny Lindströms vykort av tomten. Haltia är originalet tomte. Min dotter hävdar som barn att äkta tomtar har ingen navel. Haltia motsvaras i svensk kultur av: Småfolk är små, ofta människoliknande väsen i sagor och folktro. Exempel är tomtar, dvärgar, di sma undar jordi (Astrid Lindgren), leprechauner, vättar, pysslingar och annat oknytt. Källa Wikipedia.
Lähde
B. Winsa: ordbok, Pekka Nikupeteri. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-12
plittoa ihminen
Ruotti
skära, hugga försiktigt flera gånger
Suomi
lyödä, hakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lehtisirpilä se plitothan.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-12