MEÄN SANA
vanha aatami
Ruotti
ilska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pauki
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-20
siintyä
puu
Ruotti
få blånad (trä, tall)
Suomi
siintyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tuulenkaato pruukaa aika kätevästi siintyä jos sitä ei nouveta pois.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2024-08-19
Ruotti
rad , (gående i) rad
Suomi
rivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Marsithaam perävilkkaa niinku härännoutajat, lehmänkäynniks sitä kans sanothaan..
Kulttuuri taustaa sanasta
Lehmät kulkevat useasti perävilkkaa.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-19
perävilkka: mennä perävilkkaa
Ruotti
rad , (gående i) rad
Suomi
rivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Kompelusvaara: Marsithaam perävilkkaa niinku härännoutajat, lehmänkäynniks sitä kans sanothaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto vitta. Lehmänkäynti.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-19
Ruotti
Jerusalems skomakare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Esimerkki
Niinhän se kulkee kuin Jerusalemin suutari. Ei saa missään rauhaa. Lentää ko Jerusalemin suutari.
Lähde
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-18
Ruotti
karamell
Suomi
karamelli
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Ruotti
fisk som laxpatans vakt får som lön
Suomi
vahtikala
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lohipadon vahdille palkaksi annettu kala
Lähde
Artimo. Nedtecknat: Jukka Korva.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Ruotti
ful, oattraktiv
Suomi
epäsiisti, ruma
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Satter med omnejd
Esimerkki
Ysli näkönen mies.
Kulttuuri taustaa sanasta
Mindre vacker, ej fördelaktigt utseende
Lähde
Torbjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Ruotti
ilska, elaka, bittra tankar, bitterhet
Suomi
vanha Aadami
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Vanhaa, Alatornio, Juoksengi, Enontekiö, Arpela, Sieppijärvi
Esimerkki
Mulla tuli vanhaa aadami miehlen kon sen kuulin... Alatornio: Yks mies, Piippolan isäntä vanha, söi yhen riihen oljet yhtenä talavena. Juoksengi Enontekiö, Arpela, Sieppijärvi: (ylheinen) Pisti niin vanhasheen aaatamhiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ganska vanligt uttryck bland laestadianer.Finns det någon bättre svenskt översättning än det jag skrivit. Gamla Adam är Adam i Paradiset som åt av Kunskapens äpple och förde in arvssynden i människan. Adam betyder den första människan. Hebreiska.
Lähde
Lars Lampinen, Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Ruotti
norrsken
Suomi
revontulet, taivaanvalkeat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Jopa nousevat revontulet eteläpuolele Pohjantähteä, jopa lauhtuu ilma, Kemi, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vesisaari: Kovvaim pakkasten ja kovvaim nöyräsäitten eelä, aavistavat kovia säitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa taivhanvalkeat, tarkempia tietoja CD:ssä
Lähde
Kaarakka, Artimo, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
repovuono
satu
Ruotti
fjord nära Hammerfest
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, (berättelse om ett stort djur som tänkte äta upp fiskarna som flydde)
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-16
Ruotti
uggla
Suomi
pöllö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kainulasjärvi.; Parakka
Esimerkki
Parakka: Tutna on pieni pääki, pannee niinku firri (vindil), se niinku kilkuu vinkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kissapökki, pökki id. Ei ole saamelainen lainasana. Aito kaihnuunkielen sana? Ainua? Vertaa saajo ja vinsa.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
skyddsande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Torrivaara, ev Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
informanten/-erna känner ej till ordet, Ullatti, Nattavaara
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
höftben
Suomi
lonkkaluu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Se meni juuri katnasesta (lännen sana).
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
bröd
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Muonio, Parakka, Alatornio, Kompelusvaara
Esimerkki
Muonio: Kuiva leipä. Parakka: Iislanin jäkälistä tullee makea leipä, lipeässä niitä jäkäliä istutett on että maan maku lähtee pois, jästileipää. Parakka: Jäkäläleipä. Alatornio: Rieska, reikäleipä, puolivahva leipä, limppu, kuumavveelimppu, pottuleipä, lompakkokakko, olkileipä. Kompelusvaara: Pakettileipää.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Kompelusvaara: Talvileipä ohra, kesäleipä ruis. Vinterbröd var korn, sommarbröd av råg.
Lähde
Syrjänen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
år
Suomi
vuosi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Kemi
Esimerkki
Svappavaara: Joukhainen itkee vuosittain puoltansa (om den är skjuten, lintu) Rovaniemi, Raisinvuono, Vesisaari, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Raisinvuono, Raisinvuono: Mit-aikkaa vuesta?, Kompelusvaara: Jos Paavalin päivälä vasten yölä sattaa tie umpheen, se tullee nöyrävuosi, jos puolitiehen se tullee puolivuotta (halvskörd), jos ei tuiskua tullee täysivuosi (helskörd), Kittilä: Joulusta kuus kynttilhän, siitä kolme mathin, siitä kuukausi maarijhan, siitä kaheksan erkhin, siitä viis juhanekshen, neljä jaakhon?kaks laurhin, kaks perttulhin, viis mikkelhin, viis pyhämiesthen, (eli) mikkelistä viis kekrhin, siitä seittemän joulhuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
Lähde
Rapola, Paloheimo, Isoniemi, Hämäläinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
säga, yttra, uttala
Suomi
sanoa, lausua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ei sole sanottu. Det är inte säkert.
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-14
Ruotti
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
kisu -sanan käyttö merkityksessä "häkä" yltää pitkälle Suomen-puoleista Perämeren rannikolla. Esimerkiksi Karinkannassa ainakin vielä 1960-luvulla yleinen. "Onko kisua saunassa? Voiko sinne mennä?" kysyttiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Lähde
Meriläinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
Ruotti
mål
Suomi
maali
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
2005-12-18 Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
Ruotti
ljuga
Suomi
selkäsauna
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: sai pryykin.
Esimerkki
Kompelusvaara: No ketull ei ollu muuta turvaa muuta ku alkaa valehtelhen, kettu sannoo että itätuuli, itätuuli! Katto karhu ei kersinuk ku erjais ette lensituuli, ja ei het ole sen jälkheen valehtelheet toistansa
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-13
häh!?
Ruotti
är det inte så? så är det väl!
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Kainulasjärvi. Sielä ammuthiin hirvi. Häh?
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-11
Ruotti
nå, vad, va?
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Jellivaara, Järämä
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta använt ord i både meänkielin och svenska dialekten. Folk utanför språkområdet tittar frågande på en när detta ord används i en konversation.
Lähde
Muntliga källor. Tuurikarhu.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-11
Suomi
ryyni, hiutale tms., esim. mannakryyni, kaurakryyni
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
Ruotti
prygel
Suomi
selkäsauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: sai pryykin.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08