MEÄN SANA
Ruotti
hemman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sydöstra Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Ev. låneord från Överkalixmålet?
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
älgjakt, älgjagande
Suomi
hirvenmetsästys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kilvo, Nattavaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-30
Ruotti
avstånd
Suomi
matka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Holli oli liian pitkä ampua. Ei menny ampua tuohon holhiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska håll i betydelsen avstånd. Se på långt håll.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2023-12-02
Ruotti
hårddisk
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
data
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
humla
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-07
Ruotti
högskola
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
luftgevär
Suomi
ilmakivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Pentäsjärvi
Esimerkki
Lyftjevääri, mikäs se on meänkielelä. Ilmapyssy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske ett modernt påhittat ord.
Lähde
Elina Isaksson-Kruukka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-12-13
Ruotti
mjölklimp
Suomi
jauhokakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Mjöl, vatten och salt blandades till klimpsmet och kokades i saltat vatten. Klimpen åt man antingen i sitt spad med en smörklick, eller med lingonsylt.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vesiklimppi. Källa: Ingvar Oja, Kainulasjärvi.
Lähde
Ingvar Oja, Kainulasjärvi..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-28
Ruotti
hjälpa
Sanaluokka
verbi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
gödselspridare
Suomi
lannanlevittäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa apulannanspriitari, eli spriitari
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2024-10-24
Ruotti
kagge, liten tunna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
kål, blad, blast
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kaalijänkkä
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
kaxig
Suomi
ylimielinen, pöyhkeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Skröven/Röytiö
Esimerkki
Haan istui siina ja oli vähän kakksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kakksi erottuu kaksi-sanasta. Källa: Henrik Larsson, Röytiö
Muokattu
2024-06-26
Ruotti
isflak som dröjer sig kvar efter issmältningen på våren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kallansalmijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
kartong
Suomi
pahvi, kartonki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2025-12-09
Ruotti
kassera
Suomi
hylätä, jättää käyttämättä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaseerattu talo tuo Vinsan talo. https://kaino.kotus.fi/av/kuuntele/6a_taranto.mp3
Lähde
Axel Siverhall, Kainulasjärvi, född 1883..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-25
Ruotti
kexpert, påhittig person
Suomi
kekseliäs henkilö, kekspertti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Meänkielen
Esimerkki
Ekspertti tutkii, kekspertti keksii. Kekspertit keksivät esimerkiks meänkielen gramatiikkaa eli kielioppia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nytt ord i meänkieli. Experten undersöker, kexperten hittar på, t ex meänkieli grammatik, dess stavning och fonologi. Jfr rasifieerinki, porstuasuomi, rajarasismi etc.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-01
Ruotti
kilo
Suomi
kilo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-03
Ruotti
klan
Suomi
klaani
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Klaanista nykysin puliisitki puhuvat. Klaaniverkostoja, ja rikolisia klaania.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
Ruotti
klappa någon/ngt försiktigt
Suomi
taputella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-04
Ruotti
gå snett (spik)
Suomi
menee väärään, vinoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Nikkari löi vasarala naulan klinkhuun. Mennee klinkhuun sanothaan jos lyöpi vinosti naulan kantaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klinkata. Svenskans klinka spik t ex i båttillverkning.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-20
Ruotti
klicka (strömbrytare), klippa (sax)
Suomi
napsauttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Hauska klipsuttaa fjärrkontrollila joululamppuja. Sytyttää vaikkapa 4 joulukuusta yhelä klipsutuksella.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maholisesti ruottin klippa. Koska saksilaki saattaa klipsuttaa. Älä nipsuta sanothaan kans iänpuolela.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-29
Ruotti
gluttsnäppa (fågel)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Klivijänkkä
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
stenhård, knall-
Suomi
kivikova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Niin knallikova kiiselileipä ette hamphaat pirskovat.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-10-17