Tulokset

kymppi ihminen termi itäsuomi työ
Ruotti
lagbas
Suomi
kymppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornionlaakso; Ylitornio, Alatornio, Sodankylä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, kymppi s \'lagbas, förman\' (R Moilanen k 4154, SMSA). Ordet betyder tia och det lär ha funnits 10 man i ett flottningslag på Kalixälven. Därav kymppi.
Lähde
Tapainen, Nirvi, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-18
repo jellivaaransuomi kirjakieli eläin itäsuomi
Ruotti
räv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Kompelusvaara, lännessä enämpi repo, meilä kettu; Ullatti, Dokkas, Sarvisvaara, Nattavaara, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjakieli, katto kettu, mikko östfi, kettu s \\\'räv\\\'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). västfi, kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo, Rapola
sauvoin, sauvon vene itäsuomi
Ruotti
båtsstake
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok, Itkonen
suvi lumi itäsuomi
Ruotti
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
tupas luonto itäsuomi
Ruotti
hötuva, tätt litet buskage, tät grupp,
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Ylitornio, Parakka, Kätkäsuanto, Alatornio, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tupas (nK, Ka, Nf, Nb, delvis Sat) \'liten grästuva, etc\' < sv tuva t ex träd? stor samling av ngt
vita itäsuomi
Ruotti
sned, skev
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. vita, -e, vide (öf, Öb, Nf, Nb) \\\'sned, skev (vita, -o främst i sammansatta ord och adv)
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
Vaskivuori itäsuomi paikannimi
Ruotti
Svappavaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
Vaski on itäsuomea.
Lähde
John Josefsson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
heittää itäsuomi
Ruotti
slunga, slänga, hiva, kasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Leipojärvi2, heittää nuotan
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, heittää v \'kasta bort\' (SMS).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
kiuru näkymätön maailma itäsuomi lintu
Ruotti
sånglärka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, ku kiurusta keshän puoli kuuta peipposesta
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa leivonen västfi, leivonen s \'spec småfågel\'; östfi kiuru, kivenvika m fl id (ALE 112, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
kuhila kotitalous itäsuomi
Ruotti
skyl av 5-6 kärvar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo1; Matarenki, Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
net siothiin lyhtyin, ja sitte tehtiin niinko kuhilsat pellole panthiin pysthöön. sitte net panthiin siittä haasihoon, . Matarenki Simo, Kemi, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Alatornio, Arpela, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kuhilas skyl med flera kärvar av säd som man satte upp på åker för att torka säden, IS kuhilas, Häm koko, kokko(nen), kyäs, kykkä, kökkä, pysty, pystö, VarS hakkinen, Sat kaveja, Kar kuusikko, kymmenikkö, viisikkö, PohE jalka, varajalka, varijalka, pystykoko, PohK kyyli 5-6 kärvar samlades till en skyl som sattes i hässja
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hannula, Airila, Artimo, Kena, Paloheimo, Liljeblad, Räsänen, B. Wi
pirsa lapsi itäsuomi
Ruotti
unge som gråter ofta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, pirsa se pirsaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. pirsa (Nb) \\\\\\\'en som gråter ofta, gråtmild\\\\\\\' veps pirz \\\\\\\'en som gråter ofta\\\\\\\', aunes pirzakko \\\\\\\'anklagelseord om en som har lätt för att gråta\\\\\\\'. Deskr - onomatopoetiskt ord. (SKES
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Lars Lampinen
puro luonto itäsuomi
Ruotti
bäck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti2, Nilivaara7, Pempelijärvi1
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa oja id, informanten/-erna känner ej till ordet, Nattavaara1, Ullatti1 västfi, oja s \'bäck\'; även på Karelska näset; östfi puro id (ALE 22).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
päit/t/et hevonen itäsuomi
Ruotti
grimma
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
ripa rakennus itäsuomi
Ruotti
handtag, öra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa sanka västfi, kripa s \'dörrhandtag\'; östfi ripa id (K Sorkkala k 5619, SMSA).""" dörr, kopp
Lähde
Tallennin Syrjänen, Rapola
ristisalvo rakennus itäsuomi
Ruotti
korslaxning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, ristisalvo(s) s \'spec timringsknut\'; endast i fi Ylit, Salla, och Ingermanland; västfi ristinurkka id (J Koskelo k 4488, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
suppu kasvi itäsuomi
Ruotti
övertäckande blad på omoget hjortron
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
suppu \'de övertäckande bladen på omogen hjortron\' (öf, Söb, Nf, Nb, delvis Möb och tavastl dial)
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
takkala suksi lumi itäsuomi
Ruotti
klabbföre
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi.nuoskakeli östfinska, takkala (savo dial, Öb, Nf, Nb) \'klibbigt före, dåligt glidande före; tung, klibbande snö; (sällan) svårt (tillstånd, tal)\'
Lähde
Meänkielen sanakirja.. Tallennin Lars Lampinen
tönkki: tönkisä itäsuomi
Ruotti
stel, styv
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, se [kuollut] oli jo tönkisä [jäykistynyt], Rovaniemi Rovaniemi, mull on vieläki aivan tönkisä jalat
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, tönkkä, -ö, -i (öf, nT, Öb, Nb; -ö i V) \'av kyla stelnad, stel, styv; tungt, svårt (arbete); karg, ovänlig (person)\'
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Artimo, Hämäläinen
tönkkä keho itäsuomi
Ruotti
stel; karg, ovänlig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. tönkkä, -ö, -i (öf, nT, Öb, Nb; -ö i V) \\\'av kyla stelnad, stel, styv; tungt, svårt (arbete); karg, ovänlig (person)\\\'""" av kyla, styv, tungt, svårt arbete, karg, ovanlig (person)
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
veres ruoka itäsuomi
Ruotti
färsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
viskata itäsuomi ihminen
Ruotti
kasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Pajala, Kompelusvaara, Täräntö, Svappavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
viskin, viskain vene itäsuomi
Ruotti
öskar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord viskin \'öskar\' (M Länsimäki k 6528, SMSA).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
heinäkampheet kotitalous itäsuomi
Ruotti
höbärgningsredskap
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinskt ord. heinäkamp(h)eet s \'höbärgningsredskap\'; västfi heinäkampsut, -kalut id (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
juumoa itäsuomi
Ruotti
nypa, klämma
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, juumoa v \'kivistää\'; endast sydöstfi och fiT; tavastl jumoa id (I Myller k 2475, 2477, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa