MEÄN SANA
Ruotti
bäst
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Raisinvuono, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kemi Kemi, Raisinvuono, Raisinvuono, Kainulasjärvi, mustalaiset taas onki parhaisia tohtoria olheet
Lähde
Inari, mulla olikki enp parhoja.
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
skorrande
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
r:n särkijä, epäselvästi puhuja paskakieli kirjak. sorakieli särkee ärrää
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Kaarakka, Artimo
Ruotti
riktig finne, enbart finsktalande, finsk medborgare, enspråkig
Suomi
suomalainen, suomenkielinen
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Sammakko, Ullatti: met olema synkät suomalaiset.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa synkkä sorglig, dyster
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-06-06
Ruotti
sällsynt gäst
Suomi
hurrikas, harviainen (vieras)
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
Ruotti
löjlig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Täräntö, äiti tekkee ruottia piikale (sanoi tyär loukkaintunheena ku äiti yritti opettaa sille ruottia puhumalla), ja niin joutavasta lähti marssimhan rinnala, ja mie häyn jättää siihen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
samekvinnas mössa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
månne, heller (flera betydelser)
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ei rupea niiv vesikhän, Jellivaara, Enontekiö, (ylheinen), tuossakhaan, tässäkhän
Kulttuuri taustaa sanasta
ändelse till ord
Lähde
Tallennin Itkonen, Tuovinen, Airila
Ruotti
skinnstövelskaft av renskånkskinn som dras utanpå andra byxben
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö, Enontekiö, Vittanki, Karunki, Ylitornio, Turtola
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Airila
Ruotti
lappojke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-14
Ruotti
benbit i gäddhuvud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, lappalainem pystöseljäsä
Kulttuuri taustaa sanasta
Benbit i gäddhuvud som påminner om en sittande same.
Lähde
Tallennin Artimo, Liljeblad
Muokattu
2013-04-15
Ruotti
brödhalster
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
Brödet bakades på halster i öppna spisen.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
språkvarietet där man använder mie, sie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Liljeblad
Ruotti
ålänning
Suomi
ahvenanmaalainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Miettinen
Muokattu
2012-09-20
Ruotti
klumpeduns, ngt stort
Suomi
jättöpuumetsä
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, semmonen iso römötti se sika
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Anthoni
Ruotti
hemrullad cigarett av tidningspapper
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ryssä?, främst bland karelare
Lähde
Tallennin Liljeblad, Kaarakka
Ruotti
överkalix-, kalixbo (nedl, skämtsamt)
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi ku net nuolit kaaran, vertaa kainulainen kaitanaama
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
enspråkig språkpolis
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Pohjanen on luonu sen sanan. Ummikot olit kielipoilsut jokka ei halunheet meänkieltä eli suomea Tornionlaaksossa
Lähde
Bengt Pohjanens blogg i NK och Haparandabladet.
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
djur, väsen, gorilla?
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, se on pahanailkinen ja ruma, hirveä olento
Kulttuuri taustaa sanasta
Avser sannolikt mörkhyad person med särskild näsa
Lähde
Tallennin Paavola
Ruotti
krok(näsa)
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, (juutalaisila) erityinen nenämalli, hyin kömmölhän
Lähde
Tallennin Artimo, Anthoni, Liljeblad
Ruotti
jordbrukande icke-same i Lappland, finne, svensk bosatt i skogsland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Enontekiö halventava, Parakka.; Svappavaara, Vittanki
Esimerkki
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-07
Ruotti
tala snabbt med ljus röst
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara, tuole net taas toiskieliset lirittävät
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
kortskallig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Lähde
Tallennin Häll, Kaarakka
Ruotti
fiska, meta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi Jukkasjärvi, pruukavat onkia noissa pikku mettäjovissa
Lähde
Jukkasjärvi, nyt tämä ruottalaiskansa se onkii talvekki.
Tallennin I. Tuovinen, L. Lampinen
Ruotti
finlandsfinne, ej tornedalsfinne
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kassa: Oliko se toiselta puolelta vain olikos se suomenmies?
Lähde
B.Pohjanen.
Tallennin Birger Winsa