MEÄN SANA
Ruotti
gödselstack
Suomi
sontatunkio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Sontatunkio oli ennen joka talossa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför lanta, Täräntö och lantalainen,
Orsaken till varför ordet lanta förlorades i meänkieli är att den betecknade jordbrukare, bofasta gödselfolk som spred gödsel och mänsklig avföring där de sedan odlade majrovor och senare potatis. Nomadiserande samer började kalla dem för gödselfolket, lantalaiset. Täräntö betyder göselstack. Tänräntöläinen är följaktligen lantalainen, gödselfolk. Se även poromies, konsesjuuniporonhoito, alkuperäkansa.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-24
Ruotti
tjockläppad kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara nais sieki trussahuuli, kotoa se Kainulasjärvia, Erkheikill on tapana että omhaisia naija
Ruotti
tjockläppad kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara nais sieki trussahuuli, kotoa se Kainulasjärvia, Erkheikill on tapana että omhaisia naija
Ruotti
luskorsett
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Täräntö, se on vishiin lappalaisen täiliivi, (käytethään välistä)
Ruotti
i huvudsak
Esimerkki
Kompelusvaara, Kirunassa net on suomalaiset valtapäästä (1930)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
kasta
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Svappavaara, lappalaiset net niitä viskovat, irtilapsia (mettään kuolemaan), Kompelusvaara viskoo vettä (regnar)
Ruotti
Ryssland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
Ruotti
österbottning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
rock av rens höstpäls
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
tattare, rom
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Tornionlaakso, Vittanki musta kiinku tattarinen (talesätt)
Ruotti
förtennare
Suomi
tinaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ofta romer som förtennade.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
Ruotti
utländsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Paloheimo
Ruotti
utländsk
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Kaarakka
Ruotti
skärgårdsbo
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Paloheimo
Ruotti
bröst mot bröst
Esimerkki
Kompelusvaara, (norjalainen) se oikasi yhtä nuorta lappalaista nuoin pyssylä vastarintaa että jos se säikähtää
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
sockengräns, områden utanför kyrkby
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen), mitäs pithäärranthaan kuuluu
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
ful
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Esimerkki
Kuolajärvi, mustasilmästä täällä rumana pijethän, ja harmajaa kauniina, Kittilä, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Vesisaari, se on ruma että mei killaan
Kulttuuri taustaa sanasta
svartögd är fult, gråögd är vacker, Kuolajärvi
Lähde
Tallennin Tuovinen, Kaarakka, Artimo, Liljeblad
Ruotti
fosterland
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kemi, synnyinmaahan s-on josa ihminen syntyy ja kasuaa
Kulttuuri taustaa sanasta
uud. ei aiv. tav.
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Kaarakka
Ruotti
arbetsam
Esimerkki
Parakka, flitighet räkns till värden vid giftermål , Ylitornio, Kompelusvaara ei sitä vain työtyrimpä löyvy Skoonesta kun Norrlantistakhaan
Ruotti
överkalixbo
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
sjö i Skaulo
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sirkkijärvi anses ha dubbla bottnar och är en vuoskujärvi med skyddsandar. Det var skyddsandarna som beslutad eom man fikc fisk i en sådan dubbelbottnad sjö.
Lähde
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1437 1910.
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
överhetsperson
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
mörkögd
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara joll on kaunhit tummat silmät
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
övre delen av Bottenviken
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
”sanottiin entisinä aikoina Pohjanlahden pohjoisosaa” - S.P
Lähde
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka och Enontekiö..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-12