Tulokset

utusae vesi luonto
Ruotti
dimmregn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Paloheimo
> lissää
vesikirpalet vesi
Ruotti
vattendroppe, skvätt vatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, ihminen on kirottu
Lähde
Tallennin Airila
> lissää
hetevesi vesi
Ruotti
källvatten, ovanligt klart och gott dricksvatten,
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. lähdevesi, erikoisen kirkas, hyvä juomavesi
Lähde
Yliperä kielen sanakirja. Oiva Arvola. Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
> lissää
jäienlähtö vesi
Ruotti
islossning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
jäähalkema vesi
Ruotti
råk, -spricka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
kaara vesi
Ruotti
långsmalt isvak
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi, se hakkas jäähän pitkän kaaran
Lähde
Tallennin Artimo
> lissää
lampero luonto vesi
Ruotti
liten tjärn
Suomi
pieni lampi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi.
Lähde
Aejmelaeus, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lissää
laskuväylä luonto vesi
Ruotti
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Lähde
Häll, Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lissää
lauka vesi
Ruotti
ren, blank
Suomi
puhdas, kirkas, kiiltävä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: sielä sattaa laukaa vettä.
Lähde
Tallennin Kaarakka
Muokattu
2013-04-25
> lissää
loimuila vesi näkymätön maailma luonto
Ruotti
vågor som går under vindstilla väder
Suomi
aaltoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: siikate loimuilee, se tuulta toivoo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käytethään välistä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-11
> lissää
lonsea vesi
Ruotti
ljum
Suomi
haaliea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lonsea vesi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen. Katto soimea.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
> lissää
mulahtaa vesi
Ruotti
plumsa i (vatten)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Miettinen
> lissää
pehmeä vesi vesi
Ruotti
vatten rik på luftbubblor i strid fors el fall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka, siin (penkan alla) on niim pehmeä vesi että s ei kanna (venettä), aivan honto
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää
poukane vesi
Ruotti
våris som vare sig bär el brister
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
röysä vesi lumi
Ruotti
isklump
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Birger Winsa
> lissää
juontovesi vesi
Ruotti
huvudfåra i älv, farled
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
kuohu vesi
Ruotti
vattenskum (i fors nedanför sten el dylikt)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Vesisaari, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Vittanki
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi
> lissää
puna vesi
Ruotti
litet bakvatten i sel? virvel efter fisk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, (ylheinen), Kuolajärvi
Lähde
Tallennin Sipola, Liljeblad
> lissää
tuhero länsisuomi luonto vesi
Ruotti
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihuor
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
ulkomerellinen ihminen vesi
Ruotti
persom som vistas på öppna havet
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Paloheimo
> lissää
isovesi vesi
Ruotti
högvatten
Suomi
tulva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kompelusvaara
Esimerkki
Väylä oon isolaveela. Nyt oon iso vesi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Söderena
Muokattu
2013-04-29
> lissää
kiehautta/a/ vesi
Ruotti
koka upp hastigt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
Tallennin John Josefsson
> lissää
kieri: olla kierillä vesi
Ruotti
blank? vara blank, snöfri is
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
> lissää
pono vesi
Ruotti
våris som är skör och lyfter sig ovan vattenytan, el markytan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela
Esimerkki
Arpela, jää on ponolla, Kainulasjärvi, välistä vuomat on niinku pono
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
> lissää