Tulokset

tulvavesi luonto vesi
Ruotti
flodvatten, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, tulvaveeh alkavat nousemhan
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu (standardfinska): s # d tai t
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka, Isoniemi
> lissää
tulvavesi vesi luonto
Ruotti
flodvatten
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja.. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
tuovustaat jellivaaransuomi kalastus vesi työ
Ruotti
ljustra (lax)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-11
> lissää
tuulenrossa lainasana vesi
Ruotti
vågdallringar på vattenyta
Suomi
vedenvärinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Tapio Koivukari: Tuulenrossa on Paulaharjun kirjoissa, kveenitarinoissa Ruijan rannalla. Leif Bjørnar Pedersen Seppola: Tuulenrossa sanoma , Norjaksi ”Vindrosse” . Etelämmässä Norjassa sannoo Vindkule= Tuulenkuula. Tarkoitta sama fenomeeni.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa värinä.
Lähde
Väylänvartisten sanakirja.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-10
> lissää
tälpätä lapsi vesi
Ruotti
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
valkiasiipi lintu eläin vesi
Ruotti
svärta, sjöorre (fågel)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalen
Lähde
Paulaharju, S. (1961). Kiveliöitten kansaa: Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. 2. Paino. Porvoo: ”Ord från ordlistan i slutet av boken (Outoja sanoja)”. Ord från främst Malmfälten/övre Tornedalsregionen.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-06-05
> lissää
valsi lainasana luonto vesi
Ruotti
forsvåg med bakström
Suomi
koskenaalto joka luo takavirran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Koskenvalsia piti varottaa kun laski koskea kulutuksessa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Från svenska: Vals (fors) – vatten som återcirkulerar nedanför till exempel en sten i en fors.
Lähde
Birger Winsa.
> lissää
veenpaisuma vesi
Ruotti
vårflod, högvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu5, Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tulva id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
> lissää
vinttaat jellivaaransuomi lainasana vesi
Ruotti
vinda (vatten från brunn)
Suomi
kelata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Konsonant i slutet på verbets grundform. Fortfarande relativt vanligt i vissa Gällivarebyar.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-30
> lissää
viriäinen vesi
Ruotti
kölvatten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Anthoni
> lissää
virrankäynti vesi
Ruotti
strömstyrka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, koa virrankäynti koskessa
Lähde
Tallennin Isoniemi
> lissää
virranniska vesi
Ruotti
strömnacke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
virranväylä vesi
Ruotti
strömfåra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
> lissää
vonkua vesi
Ruotti
smälla, knaka, vina (is)
Suomi
paukkua, valittaaa (jää)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, joissakin paikoissa.
Esimerkki
Jää vonkuu pakkasen aikana kun se paukkuu ja valittaa.
Lähde
Bertil Isaksson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-11-03
> lissää
väristä vesi
Ruotti
darra, skaka, väristä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vesi värisee kun kulkee pieniä "aaloja" veen pinnala. Vertaa tärinä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lissää
värähtys keho vesi
Ruotti
darrning, skakning, vibration
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Näiks värähtyksen veessä. Tuo vain oli suuri kala joka kävi veen pinnala.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-06-04
> lissää