MEÄN SANA
poikaklontti
mies
Ruotti
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
katto klontti
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa yrkä, yrkämies västfi, yrkä, ylkämies s \'fästman\'; östfi sulhanen id (ALE 446, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
ukkomiehen sahti
mies
Ruotti
svagdricka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
juovuttavaksi käytetty maltaista ja sokerista valmistettu juoma vaarinkalja
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Artimo
vanhajunkkari
mies
Ruotti
ungkarl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
verikoira
mies
Ruotti
våldsam man
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
isävanha
mies
Ruotti
åldring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
samlag
Suomi
koinu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvessäki piethiin ette Narkausjoki on Koinujoki. Tuovinen asui kylässä 1930-luvula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa narkistaa. Njarka samelaisena lainana taitaa olla toennäkösempi. Merkitys niemi.
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-03-08
palkkarenki
mies
Ruotti
dräng
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Miettinen
Ruotti
gemål
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin E. Wande
rähjämäinen
mies
Ruotti
orkeslös, svag (man)
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Tallennin Meriläinen
Ruotti
städning, rengöring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Vittanki, raataminen ja lahti kuuluu miehile, korju naisile
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
storväxt (fisk, man)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
fullvuxen? full
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Parakka, Sieppijärvi, Parakka, nukulainen, Kainulasjärvi kyllä se oravannahka mennee täyvestä jos se vain on sontu valkea, Ullatti, olthiin melkein täyiet poikaset, Svappavaara, paljo lapsia jo, täyetki lapset, ennenku käythin vihilä (vanligt bland flera par, kvinna, man), Sieppijärvi, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara,
Ruotti
årsstövlar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara,
Kulttuuri taustaa sanasta
pigas och drängs årslön, del av den
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kompelusvaara ja sitte ne yräntrengit otit (toolia) yks kustaki jalasta ja tansautit, (vanhaa sana)
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
skällsord på man
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
besöka sin fästman/-mö
Sanaluokka
verbi
Lähde
Tallennin E. Wande
Ruotti
skällsord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
samlag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Miettinen
yljäntrenki
mies
Ruotti
fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turtola,
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa morsiuspiika
Ruotti
liten men kraftfull man
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, pikku nasakka
Lähde
Kompelusvaara, äläs nasakkaansa, siin on miestä enämpi ku näköä.
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
ladugårdsgosse
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi, Tornedalen
Esimerkki
Kainulasjärvi Tornedalen ca 1920.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedlåtande benämning om män som började göra kvinnogöra i ladugården. Kvinnorna uppfattade mannen som omanlig om denne utförde så kallat kvinnogöra. Källa: http://runeberg.org/lortsvrg/kap12p4.html nedlåtande
Lähde
Tallennin 2006-08-18 Birger Winsa
Ruotti
i sammansatta ord, -spoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio Ylitornio, pojanpale, pojanpalkheet
Kulttuuri taustaa sanasta
käytethään välistä
Lähde
Täräntö, poikapalkheet net on kläpit.
Tallennin Tapainen, Tiesmaa
Ruotti
pappa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka, Vesisaari, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
uusi sana västfi, pappa s \'far, pappa\'; endast sydvästfi och fiT; allmänfi isä id (ALE 455, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen