MEÄN SANA
Ruotti
skaka kraftigt
Suomi
huiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, mies röykytti rekeä vähän liikaaki. Röykkynen tie röykyttää biiliä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-16
Ruotti
tät ungskog, ofta gran
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
mettä
Ruotti
fall, vattenfall
Suomi
putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: meilä ei ole fallia, on yksi falli, falhiin putoi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa linkka id
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
väderstreck
Suomi
ilmansuunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Rovaniemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: länsi on muutenki heelmällisin ilma, itä on heelmättömin. Rovaniemi: ilma näky läpi.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
älvtrakt
Suomi
jokiseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotti
dålig myrslåtteräng
Suomi
huono suoniitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-08
Ruotti
grund vik vid en ö i sjö
Suomi
matala järvenlahti saarella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Lähde
Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
frysa till lite
Suomi
routaa vähän, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
mark
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
backe, kulle, svagt stigande kulle
Suomi
mäki, kukkula, heikko ylömäki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
sko
Suomi
kenkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Jyykeä, Arpela, Lohijärvi, Vittanki, Kainulasjärvi
Esimerkki
Raisinvuono, Kemi, Sodankylä, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Vittanki, Kainulasjärvi: saanuk kaikkik kenkhään (kengät jalkhoin).
Kulttuuri taustaa sanasta
Även i abstrakt mening olika delar: kvarn, mark etc
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
lunchtid, mitt på dagen, lunch
Suomi
keskipäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Raisinvuono
Kulttuuri taustaa sanasta
Keskipäivä 'mitt på dan'; främst östfi?, allmänfi päiväsydän, sydänpäivä och puolipäivä id (ALE 520, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Rapola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
fors
Suomi
koski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Arpela, Lohijärvi, Vittanki, Parakka
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Arpela, Lohijärvi, Vittanki, Parakka: jos koski vastatuuhleen kohisee se tullee tuulenkäänös. Parakka: jo koski taas jymisee se tullee hurja saet.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotti
grustag
Suomi
soratieva, -paikka
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
åker vid kostig
Suomi
kujapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Lähde
Kena.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotti
skogsplätt
Suomi
aho, metsäaukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Miettinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-26
Ruotti
snöhög
Suomi
lumiläjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. nirppi, nirppa, nirppu (nS, nK, Ka, Nöb, nf), snöhög, SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
klippvägg, klippstup
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Lähde
Jukkasjärvi.
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
norrsken som vandrar
Suomi
revontulet
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pohjanmeri pal(l)aa, lainehtii v 'norrsken som rör på sig'; endast i fiG (E Kalliala k 1114, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-01-30
Ruotti
blindtarm i vattendrag, långsmal vik
Suomi
kapea, pitkä lahti, jokivuono
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kuolajärvi, ylheinen, Kittilä, ylheinen.
Esimerkki
Jos hyvä vuopio väylässä niin siittä ei mene jäät. Net laskevat pohjaan ja sulavat. Kevväilä panthiin lanat jään pääle ja tietysti kieliverkko maahan kiini. Ja siuloitten päät läpi jään ja tolphaan kiini. Jäänlähön aikana jää pikku hiljaa suli ja laskeutui pohjaan koska jää oli useasti pohjaan asti. Lana meni mukana pohjaa vasten. Ja sitten kutomahauet tulit vuopihoon kutomhaan ja menit suurissa määrissä lanhoin koska siulaverkot ja kieliverkko ohjasit heitä. Mätihaukia saithiin saoittain ja keithetiin kalakakkoja niiistä. Ja jaethiin haukia ilmhaisesti ympäri kyllää. Met saima läjän mätihaukia joka kevä meän krannilta Karkean Albiinilta, joka ei jaksanu syä 100 haukia yksin. Tämä tapahtui Kainhuunväylän vuopiossa. Tässä kehno filmit siltä aijalta. Onko kalastusmenetelmä tunnettu muuala?
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Långsmal vik likt en å. Film om fiske i Vuopio. https://www.youtube.com/watch?v=BO9IxtHcVBg
Lähde
Itkonen, Aejmelaeus, Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-02-22
Ruotti
namn på låglänt granskogsområde, efternamn
Suomi
Kero
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Parakka, Junosuanto
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
Lillskogen-Pikkumettä
Suomi
Pikkumettä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pikkumettä on se mettä joka on koulun lähelä Kainulasjärvessä. Se on vain noin hehtaarin suuri. Siinä pruukathiin pittää pientä mettäkämppää rimoista rakenettu. Syksyn spiuneerinkin aikana sitä käytethiin. Sinne tuli tyttäriäki ja sielä oli paljon jännää, vaikka ei tietty miksi se oli jännää olla tyttäritten kans.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Ruotti
glänta
Suomi
aukeahko, maastonkohta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Mettäauvakko / skogsglänta
Lähde
Muonionsanoja, Muoniolainen mies, 2006.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
skog med mängder av småträd
Suomi
metsä missä on paljon pientä puuta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotti
älvstrand, -kant
Suomi
joenranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, joen parras s 'strandkant'; endast fi Tornedalen (R-L Jutila k 3016, SMSA).
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08