MEÄN SANA
Ruotti
plog av särskild modell
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Den västfinska kehäaura \'spec plog\' saknas i Tornedalen men förekommer i norra Finland. Däremot förekommer den östfinska hankoaura \'spec vält\' på den finska sidan om Torne älv (Vuorela 1975:156).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
säd som förblir fuktig och torkar inte i feluppvärmd ria
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kissastua v \'säd, bröd som blir illasmakande och illaluktande\' (K Haikola k 2788, SMSA). illa smak och lukt
Lähde
Tallennin Artimo, Nikunpeteri
Ruotti
hane
Kulttuuri taustaa sanasta
väsfti, koiras- s \'han-, om fågel\', jfr emä- (V Uimonen k 6078, SMSA). om fågel
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
backe
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
vöstfi, pakka s \'kulle, backe\' (S Saario k 4174, SMSA).
Ruotti
lugga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tukustaa v \'dra i håret\'; östfi tukistaa id (L Kleippi k 2290, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
gräshoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jänkisjärvi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: se eli heinäsirkoila ja 11 mikä peitti net 4906
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, heinäsirkka s \'gräshoppa\'; främst västfi, östfi bl a hepokatti, heinäkatti, marjakatti id, jfr pannee ku marakatti (ALE 125, SMSA).
Lähde
Tallennin Torsten Rytiniemi, Nikupeteri
Ruotti
hår
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hiukset, hius m fl \'hår\'; östfi tukka, tukat id (ALE 146, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
vattenblandad mjölk, fil
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. hulikka s \\\\\\\\\\\\\\\'mjölk el fil som är uppblandat med vatten\\\\\\\' (M Länsimäki k 5707, SMSA). hulikka s \'dålig mjölk, långfil mm\' (P Soutkari k 2962, SMSA).
Lähde
Länsimäki / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
räv
Suomi
repo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta, Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka
Esimerkki
Markitta. Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka, Parakka: Ruskokettu tavalinen, rautio, musta rinta ja jalat, parempi hinta. Ristikettu musta risti yli selän ja häphän, ja isompi häntä. Se on jo köyhyys kiljassu ku mustanketun saatu, musta itte mutta vaalakka päister ninku hopea selälä. (hopeakettu?) siitä saa jo tuhansia kruuunuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, pitkä satu kerrottu CD:ssä, katto repo, mustakettu, ristikettu, tulikettu, naalikettu, punanen kettu, mikko västfi, kettu s 'räv'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, J. Josefsson.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-02
Ruotti
fil, långfil
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kompelusvaara, Parakka, huitupiimä kerman alla, Rovaniemi, Vesisaari, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
katto fiili, pohjapiimä piimä i västra Finland var filen lång, men kort i östra Finland (Uusivirta 1982:102). I Tornedalen var den av västfinsk typ.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hannula, Artimo,
Ruotti
stirrande
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, siinä se pyyristeli
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. pyyrä, -ö (Sa, nf, Nb): ex silmät pyyrössään \\\\\\\\\\\\\\\'med vidöppna ögon\\\\\\\\\\\\\\\', vfi, pyyrä, -ö (Sa, nf, Nb): ex silmät pyyrössään \'med vidöppna ögon\', pyyristellä \'stirra av rädsla el dylikt\', k pyyräsilmä \'vidöppna ögon\'. Deskr ord. pyyristellä \\\\\\\\\\\\\\\'stirra av rädsla el dylikt\\\\\\\\\\\\\\\', k pyyräsilmä SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
idag
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Alatornio och Ylitornio ord. tänäh, tänhään s \\\'idag\\\'; endast i fi Alat, Ylit (A Asiakainen k 6263, SMSA). Västfinska
Lähde
A Asiakainen / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
geting
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Jyykeä, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
syn.ampiainen västfi, vaaksiainen s \\\'geting\\\'; endast kvänfi, fiT, sydvästfi och södra tavastl (H Lanhdenperä k 4619, SMSA). vfi, vaaksiainen s \'geting\'; södra Tavastland (Vahtola 1980:204).
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Rapola, Liljeblad
Ruotti
fröken, ogift kvinna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fröökynä s \'fröken\' (SMS k 645).
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
tjuta, gnälla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara, älä inku
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, inkkua v \'gnälla, spec läte\'; endast nordfi och Sydösterbotten (R Virolainen k 5476, SMSA). vertaa inkua
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila
Ruotti
tunn lång (björk)vidja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Turtola, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Parakka, Täräntö, Jellivaara, Enontekiö, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Karunki, Kolari, Ylitornio, (ylheinen), Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa runkka, varakaski, anv som förbindning i t ex timmerflotte, el i pata? grövre trästör som förbinder timmerflotte västfi, kaski s \'björkvidja\' (Paunonen 1987:221).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Itkonen, Airila, Valonen, Tapainen, Artimo, Valonen
Ruotti
timring runt brunn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kehä s \'timring runt brunn\' (A Anttila k 4500, SMSA).
Lähde
Tallennin Tiesmaa
Ruotti
tro på besvärjelser och spådom, folktro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi Kemi, se om paavia se
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paavi s \\\'folktro, åsikt bland befolkning\\\' (K Laipio k 3125, SMSA).
Lähde
Kuolajärvi, vanhaa paavia.
Tallennin Miettinen, Liljeblad, Itkonen, Artimo
Ruotti
räpp, rökhål i skogskoja med eldpall
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, räppänä rökrör, rökhål i rökpörte. LS dörr och väggluggar fungerade som rökhål: KarE KarL reppänä, på andra ställen räppänä
Lähde
Tallennin Kena
Ruotti
bröstsjukdom förenat med hosta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, sulku s \'spec bröstsjukdom förenat med hosta\'; endast i fiVi E Mikkola k 1936, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
vidja på vinterväg; vägmärke, sticka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Kainulasjärvi tikat vuomila
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinska, tikka s \\\\\\\'vägmärke, -sticka\\\\\\\'; endast nordfi och sticka id i fisv (E M Närhi k 3368, SMSA).
Ruotti
farbror
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. farbruuri s \\\'farbror\\\'; endast sydvästfi och fiT, allmänfi setä id (ALE 471, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
februari
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, helmenkuu s \'februari\'; endast Sydösterbotten, fiT och Sodankylä (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
skratta bullrigt
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, helottaa v \'skratta bullrigt\' (SMS). vrt helluttaa
Lähde
Tallennin Birger Winsa