MEÄN SANA
Ruotti
liten not
Suomi
pikku nuotta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Vahtola 1980:297. Nedtecknat Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
Ruotti
riaredskap
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kolkka s \'term i ria\'; endast i fi Kolari (R Karvia k 3068, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
skrytmakare, egocentrerad
Sanaluokka
substantiivi
adjektiivi
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Alatornio.; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: praamikas ja leuhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, leuhka a. rehentelevä (E Karvonen k 2420, SMSA). Person som är skrytsam och yvig, högfärdig, egocentrerad.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-03
Ruotti
slumra, halvsova
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kuolajärvi, Kemi, Kompelusvaara, nuokku ja torkku
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi horrostaa, norkkua västfi, nuokkua, nuokahtaa v \'slumra till en stund\' (k 6435, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Miettinen, Liljeblad
Ruotti
tvärslå i båt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, Kolari, Vesisaari, Kemijoki, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, piitta s \\\'tvärslå i båt\\\' (K Laipio k 3116, SMSA). vfi, piitta s \'del i båt, tvärträ,, -bjälke; toft, sitt- eller roddbänk\' (Korhonen 1982:85).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo
Ruotti
årtull
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tulla s \\\'årtull\\\'; endast i fiVi och sydvästfi (H Kangas k 3301, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
kvällsmat
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord ehtonen s \\\'kvällsmat\\\'; västfi ehtoo, ehtoollinen id, endast i fiVi; östfi iltanen även i fiT (ALE 220, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
axel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen3, Soutujärvi-Skaulo2,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hartio(t) s \'axel, axlar\'; endast i nordfi, Österbotten, sydvästfi samt ströbelägg i södra tavastl och sydöstfi; övriga fi dial hartiat, hartiet, harteet m fl id (SMS).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
lättmjölkad
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hereä a \'lättmjölkad (om ko)\'; endast nordfi och två belägg i södra Tavastl (SMS). ko
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
pärtkorg, -kopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Kemi, Sodankylä, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinskt ord; koppa s \\\'pärtkorg\\\'; endast fi Karunki (P-L Miestamo k 5025, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Kena, Tuovinen, Paloheimo
Ruotti
hingst
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, orhi s \'hingst\'; allmänfi ori, orit m fl id; bägge varianterna förekommer i fiT (ALE 305, SMSA).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, raakila \'?\'; endast i finska Ylit (K Riipinen k 5608, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
vindstilla
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Parakka; Svappav
Esimerkki
Svappav kyllä multa vain saapi olla tyvenessa,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tyven s \'vindstilla; lä\'; östfi tyyni id (U Männistö k 2060, SMSA).
Ruotti
nymjölk från ren el ko av nykalvad ren el ko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, terni on se ruoka joka keitethään uuesta maijosta tai nenämaijosta
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, uusimaito s 'första mjölken efter kalvning';
endast mellersta och norra Tavastl och Sydösterbotten och nordfi;
allmänfi ostmjölk; östfi pihkamaito m fl id (ALE 331, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2012-08-29
Ruotti
juster
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, Nattavaara2, Nattavaara3
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, arina s \\\'ljuster\\\' (SMS k 332). västfi, arina s \'ljuster\' (Paunonen 1987:220).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
manshatt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hattu s \'manshatt\'; östfi \'mans- och kvinnohatt\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
sent
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord hiljain ad \\\'sent\\\'; främst östfi myöhäin, myöhään, myöhä m fl id (ALE 531, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
lång skåra, skada
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Inari, Rovaniemi, Jellivaara, Täräntö, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö; Hakanen
Esimerkki
Hakanen1, aihki missä oli koro ja siinä korossa oli halkein
Kulttuuri taustaa sanasta
som läks genom att nytt bark och växande trä börjar omsluta den Västfinska koro s \'skåra?\' (K Vuorela k 6315, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Artimo, Sipola, Itkonen, B. Winsa: ordbok
Ruotti
liten
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, pikku sauvapalanen, Rovaniemi, Jyykeä, Kemi; Täräntö
Esimerkki
Täräntö, piki se märänki ottaa?se on hyvä vetämhään
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pikku a \'liten\'; östfi pieni id (E Koivusalo k 4340, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Rapola, Kaarakka, Artimo
Ruotti
gåra skåra, urtag
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pykiä v \'göra urtag, skåra\'; endast i nordfi och sydvästfi (K Kähkönen k 4199, SMSA).
Lähde
Tallennin Kaarakka
Ruotti
kyrkvaktmästare
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kyrkstöt = en som väckte sovande kyrkobesökare med en stöt. Ingick i vaktmästarrollen, Kompelusvaara, niij olin unilukkaria hakemassa
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. unilukkari s \\\\\\\'kyrkvaktmästare\\\\\\\' (Outi Leikkonen k 6487, SMSA). unilukkari s \'kyrkvaktmästare som väcker sovande\' (SMSA).
Lähde
Outi Leikkonen.
Tallennin Lars Lampinen, I. Tuovinen
Ruotti
degbit som man knådar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, taikina vanutethan
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, vanutus, -tos \'deg som skall knådas på en gång el deg till ett brödbak\' (Egf, delvis tavastl dial, Söb, Möb, Nf, och Torned)
Lähde
Tallennin Syrjänen
Ruotti
förslösa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, harsata v \'förslösa\' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
lägga sig, gå till sängs
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, (ihminen) pannee maata v \'lägga sig\'; östfi rupea makamaan, rupea maata m fl id (ALE 4, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo