MEÄN SANA
Ruotti
nännas, ha mage att göra ngt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kainulasjärvi: En raski antaa sitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, raskia v \'nännas\'; främst västfinskt; östfi raatsia id (SMS).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-04-13
Ruotti
brunfärgat djur
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, rusko s \'brunfärgad djur\' (V Huttunen k 3447, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
den mängd tråd som träs på en gång i nålsöga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, silmäinen s \'den mängd tråd som träs på en gång i nålsöga\'; östfi säie id (M Frestadius k 1577-1579, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
tröja både för män och kvinnor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Vittanki, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, (ylheinen), Simo, Kemijärvi, Jyykeä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tröijy s \'tröja\'; östfi röijy id (k 5896, SMSA).
Ruotti
mått på hålbröd
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, varras s \'mått på hålbröd\'; endast fi Alat (A Toppila k 1301, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
skev, snott sig
Sanaluokka
adjektiivi
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. vinolikko, vinalikko, vinilikko (Söb, Nf, Nb) \\\\\\\'skev, snott sig; vinolikko, vinalikko, vinilikko (Söb, Nf, Nb) \'skev, snott sig; rektangulär (huvud)duk\'
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
förträfflig, mycket bra
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Meän kieltä 1986: joka oli aivan erinomhainen monheen käythöön, esimerkiksi kalansäilytykseen. Talossa 607
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, erinomainen a \'utmärkt, förträfflig\'; främst västfi (SMS k 173).
Lähde
Tallennin John josefsson, Nikupeteri
Ruotti
framtand
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, etuhammas s \'framtand\'; främst västfi (SMS k 295).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
näring
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narkaus1
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, höyste, -ö, -y s \'näring; gödsel\'; främst västfi (M Hovi k 3347, SMSA).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
nedre telnens näverkopp med sten i
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiviniemi1, Nattavaara8, Lemminjoki, Ruija, Rovaniemi, Rovaniemi, Ylitornio, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Vettasjärvi, Jellivaara, Jukkasjärvi, ja kopat olhet tuohesta; Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi, kopat aina, yksi kivi kuhunki kophaan
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa tylly västfi, koppa s \'tyngd i nedre nätteln\'; ej i svenska fiTälv (P-L Miestamo k 5026, SMSA).""" rottråd igenom koppa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Artimo, B. Winsa: ordbok
Ruotti
hals
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, kaulusta hieroo kurkun alustaa; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, huusi täyttä kurkkua
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kurkku s \\\'hals\\\'; östfi kulkku id (Ruoppila 1967:k 19). kurkku LS kurkku, IS kulkku lins fröskal
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Liljeblad, Kena, Paloheimo
Ruotti
blygas
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, orjail(l)a v \'blygas\' (P Uurro k 1990, SMSA).
Lähde
Tallennin 2010-01-05 Birger Winsa
Ruotti
vilt, djur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen2, Dokkas1
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, elo s \'spec djur\' (SMS k 611).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
främre del av öppenspis, spiselkrans med mur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfinskt ord; otsa, otta s \\\'spec del i ugn eller öppen spis\\\' (M Hakonen k 4509, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
rank, ostadig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Soppero; Soutujärvi, Skaulo, Ullatti, Juoksengi
Esimerkki
Soutujärvi-Skaulo, Ullatti, Juoksengi: Kyllä nuot traput näyttävä olla niin säserät........ Säserä, Säperä, vene se kohta ryyppää vettä jos vähäänki liikahtaa". Källa: http://www.suonttavaara.se/
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kikkerä, jorppa. Västfinska, SMSA vfi, säserä s rank (om båt) (Paunonen 1987:219). oftast båt.
Lähde
Birger Winsa, Henning Johansson, Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-19
Ruotti
tröska med slaga
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. SMSA
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
stig, färdväg
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tola \'stig, färdväg\' (främst vf)
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
första
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, esi a \'första\'; endast i fiT och centrala Tavastland (SMS k 219c).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
ljum
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
hailea vesi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hailea a \'ljum\' (SMS k 1279).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
tugga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haukka s 'en tugga' (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2012-09-20
Ruotti
vårgädda
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; kirsihauki, -kala, -lahna, -lohi, -silakka m fl \\\'spec fisk under tjältid\\\' (A Tuulensuu k 4651, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
dörrhandtag
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ovenkahva västfi, kripa s \'dörrhandtag\'; östfi ripa id (K Sorkkala k 5619, SMSA).
Lähde
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Ruotti
stekt blodbröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; palttu s \\\'stekt blodbröd i ugn; kokt myky\\\' (S Blomqvist k 4845, SMSA).
Lähde
Tallennin 2010-01-04 Lars Lampinen
Ruotti
blixt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pitkäsen valkea s \'blixt\'; endast i sydvästfi och fiT (ALE 13, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen