Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Björk som fälldes för att samla lövfoder, tidigare enbart hängbjörk. Svenska synonymer hängbjörk, masurbjörk, slöjdbjörk, tårbjörk; blodbjörk (f. purpurea), fransbjörk (f. crispa), ornäsbjörk (f. dalecarlica). Se: http://linnaeus.nrm.se/flora/di/betula/betul/betupen.html
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Tallennin B. Winsa: ordbok