Parakka: lohikäärmet on niin kolo elävä, rajua elämää se ellää, hukuttaa kaupunkia ja syöpi ihmisiä. Naarviikhiin s oli tullut tässä, mutta niil on nyt semmoset ampuasseet niile lohikäärmheile ja valaskaloile, sama se on, sill on kaikki yhtä ko kalala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ormen som tycks leva i vatten, äter människor och dränker städer.
Jyykeä Jyykeä, Kittilä, (muurhaisen keväkusi on hyvä ihosairhaukshiin ja silmätauthiin), Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Parakka, muurhaisissa vain on metesiini huonosilmäsille?antaa niitten kusta silmile? muurhanen tekkee päiväm puolele (pesän)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaaa rauta-, siipi-, kusiainen, förutspåddde årets skörd, man stack ner en pinne i myrstacken i snön under våren. Om den första myran klättrade högst upp på pinnen så innebar det god skörd
Lähde
Kittilä, muurhaiset ku net katovaa pesän-lajelta, se ennustaa saetta, net mennee saetta pakhon?ku koivuissa on palijo muurhaisia tahtoo olla sathen merkki?muurhaiset ku puihin kiikuthan, sanothan että saet tullee.
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Meriläinen, Rapola
Kompelusvaara: ihopilvet on niin kiini ilmassa, ja net jonot on kaunhiin ilman eelä. Kompelusvaara: ei se tule nyp pakkanen se kasvattaa niin ihopilviä länneltä.
Parraa tehthin riihesä pohtimela, siinä oli öylätti, ja hoethin: synnyp para, synnyp para, ja para syntyi. Sillon se kanto mitä oli käsketty kantaa, Kittilä, voita ja päälistä se para rappoo.
Kittilä, jos paran joku tappoi kuoli emäntäki Kittilä, synny synny para, puolen annan sielustani ja puolen ruumistani ja enemän elämästäni.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bar smör till huset, bäran kunde följa med som giftermålsgåva, bäran skulle i sållning åberopas av husmor och önskas sju eller tre torsdagar i rad i rian, i sållet fanns ett nystan och en spec spole, av trådnystan skulle bärans huvud födas och av spolen kropp, ingen fick vara åhörare under bärans födelse, bäran flög till andra hus och åt mycket, liknade en svart fågel, kunde även sjunga. Mycket mer om detta i CD, från Kittilä
del i solv i vävstol, stickan läggs mellan varpen så att de hålls isär
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki, Vittanki (vävstol), Kainulasjärvi även niisipäre, pärtspån anv efter att man vävt för att förutse om en bekant sommskulle föda vilket kön barnet skulle få: äitivain apani laukkomhan tiuhtapärheitten kansa, rihmat käthen ja pärhet jalkaiv välistä, ja kuka sitte tuli vasthana mies vai vaimo (det avgjorde spädbarnets kön? kansan usko)
Parakka, hämähäkkiä ei saa tappaa se tullee vahinko? ku hiiri villavaathen syöpi se tullee lampaissin vahinko, jos pumpulin leikkaa se tullee sille ihmiselle
arbeta och i synnerhet äta fult, dåligt och osnyggt? smutsa ner sig, söla (om barn)
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara samphaile se tullee kun kielen lyöpi valkeaksi, se sammas on juuri niiku jäkälä kielen päälä (barnet kan ej suga eller äta, kliar sig, botemedlet är bläck och sirap som stryks på tungan?? medicin, kansan usko)