Inkeri Tuovinen 1929-37: Kirkkoväki, "Saittajaako siltä Saittajärvestä....sillä oli hevosen varástanhet, Köykäsen markkinoila. Se nosti kirkoväen niitä auttamhan sitä hevosta. Ja se oli ottanu vain ette tuovat kyllä. Ja tuothinki, hevonen oli vahéssa, nin oli hoppu ollu. Se meni Saittajaakon ja pyhkäsi käélä sitä vahtea, ja sitä ei olis saanu tehtä ku se oli vihapäissä. Se tuli sitte toinen varrás ontuva ja toinen kuoli. Se ei tahtonu ennä saaha asétumhan sitä väkéä milhän kun se oli vihapäissä koskenu vaahthên Se sitte olí pannu varkhât viemhään nîtä kirkonmâle. Se´olí pystö (jyrkkä) törmä kirkonmâle, ja olí äiiä (toinen varas) hûtanu ette "tästä ei kyllä nouse pystökynnessäkhän". Mutta se´olí vain pakóttânu. Ja vîmein olít pääshet" Rôpe tuli saunhân: "No tuola´olí tien päällä tâs väkéä. Iisko: "No lähé näüthään mullekki, jos ei ne ylön kauheita olé". Roope: "Ei´io ne menít". - Vähän aikâ olí, se tuothîn länneltä rûmis" (maantietä myöten). Kainulasjärvi 1932-34:
"Välistä ku on hevonen rinnuksista lauvenu auki (hautaussaatossa), on sanóttu että kirkkoväki on vielä ollu matkassa".
Lähde
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Tallennin Birger Winsa
Sieppijärvi Sieppijärvi, Sieppijärvi: Kuolleen sänky viethiin ulos ja heinät ja ryysyt poistethiin että hissit ja pahat miehet ottasivat eronsa, ne muka näikki niitä ja kuumala tuhkala kyyvittit niitä pois, muulakin aijala kun kuoleman käytyä, luonossaki
Jyykeä, jokham panemma sauvua? [= joko teemme savun oven eteen sääskien karkoittamiseksi?] Jyykeä, se tehthin sauvun (savvu) merenranthan [merkiksi vuonon vastapäisen rannan a??jamille, että saita on liikkeellä, jotta nämä tiesivät tulla nuotanvetoon] sillon tuli lähtö miehille, Kemi, Sodankylä, Kuolajärvi, Sodankylä sauta, Kemijärvi, Rovaniemi tulukaapas kahtomaan, kun tuosta pellinreijästä tulee sauta, Sodankylä, Inari sau, sauvu, Vesisaari, Rovaniemi [savupirtissä oli] lunkku, josta sauta löysäthin, Rovaniemi, Kittilä sauvu, se vettää sauvuja [piipusta], Kittilä savvu, savvu vain näkyy, Kittilä sauvvu
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi savu, lehmänsavu, pieni savuava nuotio, jonka ääressä lypsetään lehmät, aikaisemmin, kun ei ollut kesänavettoja, oli tapana sytyttää tarhaan savuja; myöskin poroaidoissa on toisinaan räkän aikana käytetty savuja; savu tehdään rill/koista ja lastuista sekä sytytettyä peitetään turpeilla tai mullalla
Rovaniemi, Kittilä: Menhän kattomham, minnek käsin ne on kulukeneet (manalaiset), onko tuhkajäljet, ne ei palaneekkaan ne manalaiset, kun on pois kulukeneet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kun ruumhiin sängyssä olheet oljet oli poltettu pellolla, menthiin seuraavana päivänä polttopaikalle katsomaan tuhkaa, Jos siihen oli ilmestynyt jäljet, tuhkajäljet, arvattiin, että manalaiset siinä olivat kulkeneet. Eivät olleet kaikki pahat palaneetkaan, vaan lähteneet tulesta kulkemaan. Siltä suunnalta, mihin jäljet johtivat, oli kuolija seuraavalla kerralla odotettavissa. ... savusta katsottiin, tuleeko pian toinen kuolija. Jos se näet lähti esim. taloon päin, kuoli joku pian samasta talosta.
Lähde
Nedtecknat av Jukka Korva, källa Paavaola.
Tallennin Birger Winsa
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, ku ruumist-on kannettu ni käet om pesty; Vittanki, Rovaniemi, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Alatornio
Esimerkki
Vittanki, siin on niin pehmeä vesi että s-ei kanna, aivan honto Rovaniemi, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Alatornio, Kompelusvaara, s-olis kantanuk kyllä
Kulttuuri taustaa sanasta
snö, is, vatten etc
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen
Kittilä, Vittanki, Sieppijärvi, Vittanki, Parakka, Sieppijärvi, Kainulasjärvi, Kainulasjärvi, kirkovväet on tietenki net noutajat, manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, vålnader som bor på kyrkogård, i själva jorden, skorna skulle rengöras efter besök på kyrkogård så att jorden inte följer in i bostadshuset.