Uutisia

kivimora kotitalous luonto
Ruotti
grus med inslag av större sten
Suomi
sora missä on suurempiakin kiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Svappavaara. Kainulasjärvi: muurinperustuksessa sitä kivimorraa.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieline/n/ luonto puu
Ruotti
vitt, omfattande skogsområde
Suomi
laaja metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kielinen luonto
Ruotti
utskjutande landtunga t ex mellan två bäckmynnningar
Suomi
maannenä, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tämäki kielinen, siinä on vähän jytyä männikköä.
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiena lainasana-saame luonto
Ruotti
backe, sluttning
Suomi
mäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieppä lainasana-saame luonto
Ruotti
liten sänka
Suomi
pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laakko länsisuomi luonto
Ruotti
flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi
myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiere luonto
Ruotti
spår av kärrhjul på väg
Suomi
kärrynjälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Sodankylä
Lähde
Artimo, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiertolaju luonto
Ruotti
spår runt svedja
Suomi
kiertolatu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Lähde
Vuorio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiertotie kotitalous luonto
Ruotti
omväg
Suomi
kiertotie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiertotähti luonto
Ruotti
stjärna som rör sig på himlen
Suomi
kiertotähti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kierä luonto sää
Ruotti
bister, brännande, bitande (väder)
Suomi
ankara, pureva, kova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sammeli: kierä ilma.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
laaku luonto
Ruotti
vid, omfattande terräng
Suomi
laaja, kattava maasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kierä luonto sää
Ruotti
bitande kallt (väder)
Suomi
kylmä, pureva, terävä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki: Kierä tuuli.; Masunti
Esimerkki
Masunti: kierä ilma ja aurinko.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kierä luonto lumi
Ruotti
lite med snö
Suomi
lumiköyhä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Lähde
Lepistö. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieräaika luonto sää
Ruotti
kall, bitande tid
Suomi
pureva, kylmä, kierä aika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kieränaika luonto sää
Ruotti
snöfri hösttjäle
Suomi
lumeton routa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. lumeton roudanaika syksyllä
Lähde
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kihkeintyä luonto sää
Ruotti
bli intensivare, bli mer tilltagande (regn)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: saek kihkeintyy.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laajasuinen luonto
Ruotti
bredöppnad, bred, vid
Suomi
leveäsuinen, avara
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kihmakka luonto sää
Ruotti
mindre sträng kyla
Suomi
pikkupakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kihtua luonto sää
Ruotti
tilltagande kyla, bli intensivare, starkare (köld)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se nyk kihtuu pakkaseksi.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiilahtaa luonto sää
Ruotti
glimra lie, glittra, blänka då och då (sol)
Suomi
kimaltaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara: aurinko kiilahti pilverraosta.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
aamupäivä kotitalous luonto
Ruotti
förmiddag
Suomi
aamupäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
John Josefsson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiilastaa luonto näkymätön maailma sää
Ruotti
glimra, glittra, glänsa, blänka (sol)
Suomi
kiiltää, kimaltaa, kimmeltää, säihkyä, välkehtiä, kajastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: aurinko taas kiilastaa, se tullee sae.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiilottaa luonto
Ruotti
glimra, glittra, glänsa, blänka (sol)
Suomi
kiiltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Täräntö, Rovaniemi: aurinko kiilottaa.
Lähde
Tiesmaa, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03