MEÄN SANA
Ruotti
svälla, uppstå issvall
Suomi
paisua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Sodankylä, Kittilä, Kittilä.; Enontekiö, Inari
Esimerkki
Enontekiö, ylheinen: on taas Takajänkällä paantanu. Inari: om paantanu ojan.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Issvall som uppkommer av att vatten fryser och nytt trycker på underifrån. Bottenfrysa och vattens som tränger på is och fryser.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kena, Isoniemi, Rapola, Itkonen, Artimo, Hämäläinen
Muokattu
2013-04-19
Ruotti
härbre, stolpbod
Suomi
aitta, nili
Paikkoja
Enontekiö, Sodankylä, Sodankylä; Soutujärvi, Skaulo, Nilivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa nili, torkrum för fågel och fisk (t ex lake) med tak och väggar, vuolet på väggarna, köttet uppträdd i björkstänger som låg på björkslanor
Lähde
Elias Viippola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Ruotti
isvall
Suomi
ahtojäävalli, ahtouma
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Isvall mellan fastis och öppet vatten. Även piekso
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
Ruotti
stut, äggsamlingsholk, sjöfågelholk
Suomi
uu, vesilinnun pönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Ullatti, Kainulasjärvi
Esimerkki
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10
Ruotti
stora hjortron från låglänt skog
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua. auttohilla s stora hjortron från lummig och låglänt skogimpediment. Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen 2009-10-15
Muokattu
2014-06-29
Ruotti
högre höjd, kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ruottin kobbe
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-07-31
Ruotti
backe, sandbacke i hed, berg
Suomi
hiekkamäki, termä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemijärvi, Kemijärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Raisinvuono, siinä nurmem mellam päällä
Kulttuuri taustaa sanasta
Plats där renar och hästar brukar rulla runt, sandbacke, lekplats
Lähde
Rapola, Hämäläinen, Artimo, Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-09-01
Ruotti
siklöja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, ylheinen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-21
Ruotti
dödsfågel, själens bärare
Suomi
kuolemanlintu, sielunkantaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara.
Ruotti
älvsel
Suomi
jokisuanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Anthoni.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-06
Ruotti
djupsel i liten bäck
Suomi
puron syvä suanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (aika ylheinen).
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
dal omgiven av branta klippväggar
Suomi
laakso, kuilu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Esimerkki
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
ackjalist
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
Stadieväxling, dentalspirant i muodinki? < saame.
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-04-20
Ruotti
liten men brant bergstopp
Suomi
jyrkkä vuorenlaenrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, Parakka
Esimerkki
Vittanki: vaaran jyppyrä. Enontekiö, Enontekiö, (ylheinen), Parakka: vaaraj jyppyrä.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Airila.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-10
Ruotti
fors i fjällbäck med flera stora fall
Suomi
purovuorenkoski joissa on linkkoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotti
ren med med färgteckning, band på pannan, mycket ljus ren, ljust huvud
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-07-15
Ruotti
samebys mark
Suomi
lapinkylä, -alue
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: piethään vaarin etteivät porot pääse toissiin tseeruihin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame.
Lähde
Elias Viippola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-05
Ruotti
sametält
Suomi
lavvo
Paikkoja
Vittanki, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Av presenningstyg och slanor.
Lähde
Wilma Hultén.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2015-10-19
Ruotti
strid fors vid sjöutlopp
Suomi
koski järvijoenalussa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen), Vittanki, Parakka, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Oklar betydelse i Kompelusvara.
Lähde
Itkonen, Sjöström, Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
fjäll
Suomi
vuori
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Vittanki, Parakka, Täräntö, Kompelusvaara, Sieppijärvi, Lohijärvi, anv inte, Alatornio Norjan vuori, ei niitä täälä; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kun Pallastunturin alapää jymisee tullee lauha ilima, ku pohjaspää tuo Ounastunturi, tullee pyryilma, nöyräsää
Muokattu
2014-02-24
Ruotti
lågvatten, ebb (hav)
Suomi
alivesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skibotn
Lähde
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
samekolt
Suomi
peski
Paikkoja
Inari
Lähde
Elias Viippola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2018-01-06
Ruotti
djupt, stilla strömmande vatten i bäck
Suomi
ojasuanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi
Esimerkki
Piilijärvi Byarna i övre delen av Kalix älvdal.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; vielmmis, vielbma. Vertaa vielma
Lähde
Hans Lindmark 1940.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotti
mager, sjuklig ren
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Rovaniemi, Inari.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Itkonen
Muokattu
2013-04-21