Uutisia

maatieva luonto
Ruotti
torr kulle omgiven av myr
Suomi
tieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatua luonto
Ruotti
omvandlas till jord, multna
Suomi
hajota, lahota, multaintua, rappeutua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen).; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: niinku ruumiski lahhoo mullaksi. Parakka: maatunu saari.
Lähde
Häll, Tuovinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maavunnainen luonto
Ruotti
svagt duggregn som ökar i styrka
Suomi
pitkällinen tihkusade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Esimerkki
Inari: maavunnainen saje.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylynpanija nainen sauna
Ruotti
vattenkastande kvinna
Suomi
löylijä (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Person, ofta piga, som skötte kastning av vatten i bastu, liksom om vatten och hårtvätt.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylyttää sauna
Ruotti
skapa hetånga (bastu)
Suomi
löylyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo mie sinun löylytän, oota.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kasta vatten på bastusten.
Lähde
I. Tuovinen, Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löylytä sauna
Ruotti
kasta vatten på bastusten
Suomi
löylytä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara.; Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: saattaa siinäki löylytä. Kompelusvaara: mie löylysin sitä poikaa.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
kisu sauna termi kotitalous länsisuomi
Ruotti
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Lähde
Meriläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
häkkäiltää sauna
Ruotti
osa koloxid
Suomi
nousee häkä, häkäiltää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Aareavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Osar koloxid i vedeldad bastu. Gammalt ord? 1800-talet?
Lähde
Inge Sivlér. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatua luonto
Ruotti
täckas av moln
Suomi
pilvistyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: maatuu umpipilvhen, kyllä tullee sae.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatua luonto
Ruotti
förmultna
Suomi
mätäintyä, rappeutua, multaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Vesisaari
Lähde
Kaarakka, Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatuli luonto
Ruotti
fastlandsvind
Suomi
mannertuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatuma luonto
Ruotti
förjordad mark
Suomi
multaintunut maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatusae luonto vesi itäsuomi
Ruotti
ihållande regn, jordblöta
Suomi
pitkäaikanen sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
I. Tuovinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lauhuttaa luonto sää
Ruotti
göra mildare
Suomi
lauhduttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: etelätuuli lauhuttaa sään.
Lähde
Häll, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
laassa luonto
Ruotti
grynna: obeboelig ö
Suomi
kari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Vesisaari, Kittilä.; Inari, Vesisaari
Esimerkki
Inari: laskimma laassalle. Vesisaari: laasa aina veenalanen kari.
Kulttuuri taustaa sanasta
Grynna som bara är synlig vid lågvatten; låg obeboelig ö. Kans laasa.
Lähde
Tuovinen, Itkonen, Anthoni, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lauka luonto
Ruotti
barmark
Suomi
pälvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Harvinainen
Esimerkki
Enontekiö: se viisas ajo laukhaan sulhaan. Enontekiö, ei harvinainen: varota itteästi, tuos oj juuri lauka sula.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lehenpuistama-aika näkymätön maailma sananlasku luonto mitta sää
Ruotti
lövfällningstid, höst
Suomi
ruska-aika, sysksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jos jääpi lehteä kun lehempuistama-aika on, niin sillon tullee pakkastalvi ja kylmä ja kovat kirret.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
laattasmaa luonto
Ruotti
vidsträckt, plant lågland
Suomi
laaja alankomaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Vesisaari, Arpela, ylheinen, Sieppijärvi, harvinainen.
Lähde
I. Tuovinen, Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lehikko puu luonto
Ruotti
björkskog, dunge med lövskog
Suomi
lehdikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Lähde
Artimo, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
laveta luonto sää
Ruotti
minska, avta (vind)
Suomi
tyventyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lehmisilta luonto kotitalous
Ruotti
spångad kostig på myr
Suomi
telatie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kostig av stenar el tvärlagda stockar.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
löönä luonto
Ruotti
överflöd; omfattande område
Suomi
laaja alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: ompa siinä löönää (allaa).
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
lehto luonto
Ruotti
blandskog på högre belägen mark
Suomi
kuivamaanlehto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Masunti
Esimerkki
Masunti: lehto se on maa, juoksee ylös roasta eli vaarasta, jänkhään niinku eristetty, joka sortim puuta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Högre landyta, ofta med myr i närheten, ej enbart lövskog.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
maatunu luonto hautajaiset
Ruotti
förmultnat
Suomi
rappeutunut
Sanaluokka
atverbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. maatunut, mullaksi muuttunut ( ruumis ).
Lähde
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Yliperän kielen sanakirja. Oiva Arvola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19