Tulokset

knäävelit keho länsisuomi
Ruotti
mustasch
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord knäävelit s \\\'mustasch\\\'; allmänfi viikset, vikset m fl id (ALE 151, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
kraatari ihminen lainasana länsisuomi
Ruotti
skräddare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kraatari s \'skräddare\' (Johansson 1987:70).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, B. Winsa: ordbok
rauma länsisuomi vesi lainasana
Ruotti
stark vattenström, undervattensström
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi.; Rovaniemi, Kittilä, Kainulasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi: kävi rauma sielä niin että venettä heilutti, kosken alla. Kittilä: rauma on vienyt kalavehkheet. Rovaniemi: koskesa käy rauma. Kainulasjärvi: Linkankosken alla on kova rauma.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, rauma s. spec ström i vatten (O Lampinen k 1250, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Tiesmaa, Isoniemi, Kaarakka
Muokattu
2013-04-21
seinäiset kotitalous länsisuomi
Ruotti
bästa kastsäd
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; seinäiset s \\\'bästa kastsäd\\\'; endast i fi Turtola och Ylit (P Nuorti k 4454, SMSA)." utsäde
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
sonninvasikka eläin länsisuomi
Ruotti
tjurkalv
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Sodankylä; Kittilä
Esimerkki
Kittilä, joka ei vielä mithän toimi
Kulttuuri taustaa sanasta
ylh. västfi, sonnivasikka s \'tjurkalv\'; östfi härkävasikka id (Ruoppila 1943:67).
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Mattila, Kena
sukkela länsisuomi
Ruotti
snabb, rask, slagfärdig
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kemi, Rovaniemi, hyvin se on sukkela siittä hihtaa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, sukkela a \'kvick, snabb\'; västfi \'konstig, underlig\' (P Korkeala k 1698, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
syltä mitta länsisuomi
Ruotti
famn, måttenhet ca 180 cm, ca 4 kubikmeter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi7, Rovaniemi, Kemi, Vesisaari, Vesisaari, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, syltä s \'måttenhet, famn\'; jfr främst östfi syli id (K Toivainen k 5755, SMSA).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok, Artimo
säylä kalastus länsisuomi
Ruotti
tunn trästicka, träpinne; del av fiskepata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi, Rovaniemi, roet tehhän säylöilä; Kukkola
Esimerkki
Kukkola Belägg i häftet Kukkolankoski, Hanno, Nordberg, 1979
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, säylä, säyläin, säylänen s \\\'trästicka; fiT skyttelteln\\\' (Vahtola 1980:206). säylä \'bindvidja el -sticka (ex för näverskäppa)\' (tavastl dial, Nöb, Nb, Ka, delvis Sat)
Lähde
Tallennin Artimo, Sipola
troksia vaate länsisuomi
Ruotti
tråckla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti västfi, troksia v \'tråckla, sy otätt\'; endast fiT, mellandialekterna och sydvästfi (H Tyyni k 4728, SMSA).
Lähde
Tallennin Kaarakka
tänäh luonto länsisuomi
Ruotti
idag
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Alatornio och Ylitornio ord. tänäh, tänhään s \\\'idag\\\'; endast i fi Alat, Ylit (A Asiakainen k 6263, SMSA).Västfinskt ord.
Lähde
A Asiakainen / Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
ullakko rakennus länsisuomi
Ruotti
vind
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ullakko s \'vind, övre våning\'; endast i fi Muonio (T Siirilä k 4301, SMSA). Vertaa vintti
vares lintu länsisuomi
Ruotti
kråka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Kemi, Kittilä, Vesisaari, Täräntö, Alatornio, Kolari, Ylitornio, Muonio, Alatornio, vares s on aina täälä
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, vares (Egf, Möb, Nöb, Nf, Nb) \'kråka\', varis id (öf, T, öSat, Söb)
Lähde
Tallennin Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Paloheimo, Artimo
ellää länsisuomi
Ruotti
utstå, lida
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, el(l)ää v \'utstå, lida\' (R Kivistö k 3180, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
eri länsisuomi
Ruotti
lös, lössläppt; avskild
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, eri a \'lös, lössläppt; avskild\'; endast fiT och sydvästfi (SMS k 163).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
haavisto puu länsisuomi
Ruotti
aspbestånd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haavisto s \'aspbestånd\'; östfi haavikko id (SMS k 1206).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
haukotus länsisuomi
Ruotti
gäspning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haukotus s \'gäspning\' (SMS).
Lähde
Tallennin John josefsson
kinnas vaate länsisuomi
Ruotti
skinnhandske
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Ylitornio, Kätkäsuanto, (ylheinen), Kätkäsuanto, niitä kinttaita
Kulttuuri taustaa sanasta
kinnas LS skinnhandske, IS yllehandske, skinnhandske = rukkanen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Tapainen
kipinä kotitalous länsisuomi
Ruotti
gnistflaga, eldknaster
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, kipinästä maa pallaa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kipinä s \'eldknaster\' (M Ikonen k 3103, SMSA).
Lähde
Tallennin Liljeblad, Artimo
kovareikäleipä ruoka länsisuomi
Ruotti
hårt hålbröd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; kovareikäleipä s \\\'hårt hålbröd\\\'; i östfi åts det hårda hålbrödet endast sommartid, men allra främst motsvaras det västfinska hårda hålbrödet av östfinskt mjukt bröd (S Lastuvuori k 5150, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
pakat poronhoito länsisuomi
Ruotti
rens bärsadel
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Enontekiö, (aika ylheinen), Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
rens bärsadel? rens packning 30-50 kg per sida, dvs. 60-100 kg bär en ren? del av seldon västfi, pakat s \'spec del i hästele\'; endast fi Karunki och Alat; östfi palat id (Nietosvaara k 2769, SMSA).
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Itkonen, Mattila
sytyttää kotitalous länsisuomi
Ruotti
tända
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä ennenko sytytethäm peitethän turpheilla
Kulttuuri taustaa sanasta
stfi sytyttää (tuli, tervahauta jne.) tav. västfi, virittää v \'tända eld\'; västfi ordet endast i Kolari, östfi sytyttää id (ALE 424, SMSA).
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka, Artimo, Rapola
tuhanen länsisuomi
Ruotti
tusen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi, Kompelusvaara, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, tuhan(n)en s \'tusen\'; östfi tuhat id (ALE 509, SMSA).
tuikata vaate länsisuomi
Ruotti
sticka
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, ampiainen tuikkaa sillä piikilhän Rovaniemi, kastamala tehthin [kynttilöitä], tuikathin sielä [kirnussa, jossa oli talia], Rovaniemi Kemi, älä siinä kovin, tuikkaat vielä toista silmhään
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tuikata v \\\'sticka\\\' (P L Seppälä k 3053, SMSA).
Lähde
Jukka Korva. Tallennin Kaarakka, Artimo
ateria kotitalous länsisuomi
Ruotti
mjölkningstillfälle
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ateria s \'mjölkningstillfälle\' (SMS k 433).
Lähde
Tallennin Birger Winsa